3. syyskuuta 2014

Ajatuksia oman kodin rakentamisesta

Jokin aika sitten eräs blogiani lukeva tuttavani, kysyi minulta rakennusfilosofiastamme. Hänestä Ikean hanat olivat ristiriidassa rakentamisemme kanssa. Havahduinpa itsekkin pohtimaan suhdettani perinnerakentamiseen ja siihen minkälaista kuvaa välitän tämän blogin kautta. Kun mielessäni mietin perustelua Ikean hanojen käytölle, en heti keksinyt muuta kuin raha. Niin, jos rahaa olisi loputtomasti käytössä voisinpa palkata meille, vaikka muutaman ihmisen oikomaan vanhoja taottuja nauloja.

Mutta koska rakennusbudjettimme on pieni ja kuusihenkisellä perheellä on muitakin rahanreikiä, kuin rakentaminen ja tärkeämpää ajankäyttöä kuin vanhojen naulojen oikominen, joudumme tekemään kompromisseja väistämättäkin. Kehikon siirto on loppujenlopuksi pitkälle samaa kuin uuden talon rakennus. Vuokralla asuminen asettaa yhdessä lainanlyhentämisen aloituksen kanssa paineita sille, että muuttamaan on joskus päästävä.

Aivan pienenä esimerkkinä voisin kertoa, että esim. Ikean hanaa vastaava malli Domus Classicalla maksaa nelinkertaisen hinnan tai lamppu jopa kymmenenkertaisen hinnan. Kun näitä laitetaan moninkertaisesti taloon, säästössä puhutaan tonneista. Kun joutuu tarkasti miettimään mihin nuo käytettävissä olevat tonnit sijoitetaan, niin mieluummin, vaikka paksuun lattialankkuun, jonka elinkaari voi olla huikean pitkä. Putki- ja sähköasiat ovat sellaisia moderneja juttuja, jotka museaalisesta näkökulmasta ei näihin taloihin kuuluisi lainkaan.




Iloitsen niistä isoista ja kauemmaskantoisimmista asioista, joita olemme saaneet tässä projektissa toteuttaa. Niitä ovat mm. vanhojen hirsikehikkojen sekä muiden materiaalien kierrätys, vanhan arvotalon pelastaminen uuteen elämään, ekologisen lämmitysjärjestelmän toteutus ja terveellisten ja myös ekologisten rakennusmateriaalien käyttö. Mielestäni yksittäisten Ikean hanojen tai lamppujen käyttö ei tee kodistamme mitenkään huonompaa.

Perinnerakentaminen voi olla mukava harrastus, mutta pohjimmiltaan rakennamme vain kotia perheellemme ja niillä olemassa olevilla resursseilla. Pohdiskelujeni jälkeen olin iloinen huomatessani, että tämä ei ole niin vakavaa minulle! Tarkoitus ei ole myöskään elämäntavoissa taantua vuosisatojen taakse, vaikka sunnuntaisin voisikin kahvit avotakassa kiehauttaa. :) Tiedän, että perinnerakentaminen on monelle vielä paljon enemmän elämäntapa, intohimo ja kurinalainen harrastus jokaista naulankantaa ja hanan nipukkaa tai puhallettua lasinpalasta myöten. Se saa olla sitä, mutta se ei tee pitkässä juoksussa rakennuksesta sen pitkäikäisempää tai parempaa elää.

Perinnerakentaminen ei missään nimessä ole ainoa oikea tapa elää ekologisesti asumisen näkökulmasta. Samoja ja energia-asioiden kanssa ympäristöystävällisiä valintoja voimme tehdä minkätyylisen talon kanssa tahansa. Vanha on kaunista omaan silmääni, mutta nautin myös erinlaisista aivan moderneistakin arkkitehtuuriltaan huolitelluista ja ympäristöönsä sopivista taloista.

Talohan on lopuksi vain tila, jossa elämme. Tärkeämpää on se, että tunnemme olomme onnelliseksi ja hyväksi yhdessä rakkaitten läheistemme kanssa olipa elämämme, missä tahansa.  Siitä tunteesta syntyy todellinen koti. Iloitkaamme kodeistamme, isoista, pienistä, uusista, vanhoista, kaiken näköisistä, värisistä ja muotoisista, maalla tai kaupungissa, mutta ennen kaikkea siellä asuvista ihmisistä!

20 kommenttia:

  1. Anonyymi3.9.14

    Hyviä ajatuksia, kanssasi samaa mieltä! :)

    VastaaPoista
  2. Niin hyvin kirjoitit ja yhdyn täysin sanoihisi!!
    Meillä sama tilanne meidän kodin kanssa et ikeasta tuli hana, allas ja uuni ja jopa keittiön kaapit ja olen tykännyt. Sopivat mielestäni hyvin myös tällaiseen vanhaan. Haaveissa joskus olisi saada aito vanhantyylinen keittiö kaappeineen, mutta sitä odotellessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen käynyt siirretyssä vanhassa talossa, joka on pieteetillä tehty, mutta keittiö oli vanhantyylinen Ikean keittiö, eikä minua ainakaan häirinnyt millään tavalla. Kyllä se vaan perheellisellä rakentajalla tekemisen kanssa jossakin kulkee jaksamisenkin raja ja joskus on mukava muuttaakin taloon. Jos kaiken itse tekee niin aikaahan se tarvitsee hirmuisesti. :)

      Poista
  3. Ihanaa pohdintaa ja ajatuksia! Tähän on helppo yhtyä! :) Meidänkin on pakko tyytyä Ikeaan joissakin asioissa. Ainakin hanat ja tiskiallas tulevat Ikeasta, kun sieltä saa kuitenkin kivan tyylistä, ja niin hurjan paljon edullisemmin. Raha kun ei tosiaan puussa kasva. Sitten taas esim. lattialankuissa, ikkunoissa ja ovissa emme halua tehdä kompromisseja, kun ovat niin iso osa kotia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ihan samat ajatukset lattioiden ja ikkunoiden kanssa :) Nämä hanat ja muut vähän pienemmät jutut ei ole niin tärkeitä, vaikka niihinkin satsaisi mielellään, jos mahdollista olisi.

      Poista
  4. Anonyymi3.9.14

    Tärkeintä on panostaa niihin rakenteisiin, joku hana ei merkitse siinä mitään.
    Siinä olen eri mieltä, että nykytalot eivät ole missään muotoa ympäristöystävällisiä. Materiaalien (esim. muovin ja muovimaalien) elinkaaren aikana syntyvät ympäristöhaitat eivät ole millään passiivitaloajatuksella kumottavissa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nytpä ilmaisin ajatukseni huonosti. Tarkoitin, että uuden talonkin tyylistä riippumatta (perinteisen tai modernin) voi rakentaa ekologisesti esim. massiivihirrestä tai selluvillaa käyttäen sekä muita terveellisiä materiaaleja hyödyntäen.

      Poista
  5. Niiiin totta. Kiitos tästä kirjoituksesta. Olemme itse miettineet, että perinnerakentaminen pahimmillaan voi olla yltiöortodoksista, josta muodostuu vain hengetön kahle ja dogmi, jota pitää noudattaa ulkoisista syistä. Talon hengen voi rakentaa uutta ja vanhaa yhdistellen, kunnioittaen vanhaa ja tehden rakennuksen mahdollisimman terveeksi luonnonmukaisin ratkaisuin. Ja sitä paitsi jos lähdetään superortodoksiselle perinnerakentamisen linjalle, niin sitten on syytä unohtaa kokonaan sähköt, vedet ja muut mukavuudet, kuten sanot. Itse pyrin uusia asioita vanhaan liittäessäni huomioimaan sen, että ratkaisu olisi rakennuksen henkeen ja kokonaisuuteen sopiva. Se, mistä se on hankittu, ei sitä kuitenkaan määritä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin itsekkin ajattelen, että se uusi pakollinen vanhassa talossa tehdään vain mahdollisimman hyvin rakennuksen henkeen sopivaksi. Tärkeintä on ymmärtää oikeanlaisten materiaalien käyttö talon hengittävyyden kannalta. Se lopulta on se ratkasevin asia rakennuksen säilymisen kannalta.

      Poista
  6. Suomalaiseen vanhaan taloon ei kuulu kuin kantovesi :) Mielestäni Domus Classican myymä hana ei ole millään mittarilla oikeampi vaihtoehto kuin Ikean vastaava. Molemmat ovat yhtä uusia ja kummankaan laista hanaa ei varmuudella ole vanhassa talossa alunperin ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tuota samaa ajattelin lukiessani, että väliäkös tuolla Ikea vai Domus, uusia yhtä kaikki.

      Todella hyvä kirjoitus.

      Poista
    2. Se domus vastaan ikea oli vain hintavertailua :) Tässä siis kysyttiin kertakäyttöleiman omaavan Ikean tavaran liittämisestä tällaiseen perinnetaloon, jossa muut materiaalit on kierrätettyä tai muuten ympäristöystävällistä. Eli siis sitä, että kuinka se hanan siihen "filosofiaan" sopii.

      Ajattelisin ehkä niin, että jos ostaa edullisen hanan sitten ikeasta tai k-raudasta niin yhtä massatuotettujahan ne kuitenkin on. Mieluummin sitten valitaan edes vähän tyylin sopiva ja tässä tapauksessa se ikea.

      Poista
  7. Vanhat ja uudet hyvät hirsitalot ovat käytössä monilla sukupolvilla, mutta silti se on aina yhdelle asujalle kerrallaan vain se elämiseen tarkoitettu tila, niinkuin sanoit. Siitä ei tosiaan kannata tehdä uskontoa, jonka ympärillä ihan kaikki pyörii. Tätä yritän itselleni tolkuttaa, jotta tärkeintä olisi, että viihtyy ja koti tuntuu omalta. Muu on sitten plussaa ja menee harrastuneisuuden piikkiin. Itsellehän se koti tehdään.

    Tosin jos pitää blogia, voi joutua tavallista enemmän miettimään, miltä asiat näyttävät ulospäin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perinnerakentaminen voi kyllä olla niin mukavaa, että se imaisee mennessään. Joku asia on ihan hauskakin tehdä juurta jaksaen "oikein" ja harrastus mielessä. Meillä kyllä lapset pitää huolen siitä, että muutakin elämää on kuin tämä rakentaminen ; ) Minä olen ottanut tämän blogin kanssa sellaisen rakennuspäiväkirja asenteen, en kyllä niin kovasti mieti miltä näyttää, kun kuvia talolta räpsin. Enemmän kerron, miten hommat etenee ja kuinka ne tehdään.

      Poista
  8. Totta on, että vanhan talon korjauksessa tai uuden ekologisen talon rakentamisessa tärkeintä on huolehtia isoista linjoista, eli juurikin esim. manitsemastasi hengittävyydestä, joka saadaan aikaan vain aidoilla luonnonmateriaaleilla. Yksityiskohdat, kuten hanat ja kaapistot, ovat vain pintaa, jotka voidaan toteuttaa monella tapaa resurssien ja maun mukaan. Muutenkin nykyvaatimusten mukaiset keittiöt ja kylpyhuoneet ovat joka tapauksessa kodinkoneineen moderneja ratkaisuja vaikka millä tyylillä tekisi, eikä niitä edes voi tehdä "oikein".

    Meilläkin on keittiössä Ikean hana ja kierrätyksestä ostettu parinkympin tiskiallas. Olemme valinneet linjan, että tiettyihin asioihin satsataan (esim, sähköt, aidot paperitapetit ja perinnemaalit), toisissa pihistellään (esim. keittiön kaapit tehdään itse aleliimapuusta). Sillä säästetään myös pitkä penni, että kaikki minkä saa tehdä, tehdään itse. Työlästä on ja aikaavievää, mutta lopputulos palkitsee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdyn kyllä tähän kommenttiisi täysin. Mekin teemme kaiken, minkä suinkin osaamme ja jaksamme itse, keittiönkaapeissa käytämme myös liimapuulevyä. Paikalleen kunnostettavassa talossa, jossa voi jo remontista huolimatta asua, voi myös hankkia yksityiskohtia vähitellen. Me kun rakennamme talon alusta lähtien ja kerralla valmiiksi, niin esim. pistorasiat yms. joutuu hankkimaan heti kerralla kaikki. Kyllä siinä vähän hintojakin on silloin katottava.. Pistorasioiden ja katkasimien kanssa olemme päätymässä muovisiin, mutta vanhan muotoisiin.

      Poista
  9. Jotenkin tosi kiva teksti ja hyvin perusteltu ja avattu teidän omaa rakennusfilosofiaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas vähän oudoksun, että pitäisi olla joku filosofia, jonka mukaan rakentaa omaa kotia. Minusta tuntuu, että enemmän tätä on tehty sen tunteen mukaan, mikä milloinkin on tuntunut hyvältä ratkaisulta. Minä kun olen tällainen tunteella eläjä muutenkin. :) Tämähän on tällaista oppimista itellekkin koko ajan, tosi paljon pitää vain selvittää ja sitten kokeilla. En koe, että meillä olisi ollut mitään vahvaa ajatuskantaa, jonka mukaan tätä olisi tehty alusta pitäen. Viisaampia kuunnellen ja heidän kirjoistaan opiskellen on isoimmat ratkaisut tehty, loput sitten tehdään oman maun mukaan.

      Poista