Lämpöeristystä ja paperointia

Nyt on meillä alakerta lämpöeristetty ja lattian paperoinnit ovat hyvällä mallilla. Sunnuntaina piti käydä näpsäsemässä kuva, kun oli jopa vähän lunta maassa ja aurinkokin näyttäytyi.

Kovin on pimeää, mutta työt edistyy hiljalleen koko ajan.

Paperoitu tuvan lattia. Vähän on tuotu jouluakin tupaan. :)

Värikokeiluja

Meillä on nyt sovittuna villanpuhallus ensi viikon maanantaille.  Sen jälkeen saa lattiat paperoida ja lattialankut asentaa ja laittaa lämpöjä päälle alakertaan. Minulla on oksalakat ja kattomaalit odottamassa, jospa muutaman viikon kuluttua pääsisi jo maalaamaan.

Eilen kävin talolla pitkästä aikaa päivänvalon aikaan. Mies oli siivonnut talon villanpuhallusta varten perusteellisesti. Tunnelma on joka kerta jollakin tavalla pysäyttävä, talossa on uskomattoman hiljaista ja levollista. Vanha yksinkertainen pohjaratkaisu on selkeä ja rauhallinen. Olen hiljalleen antanut itselleni luvan alkaa odottamaan taloon muuttamista. Tuntuu ihmeelliseltä, että saamme joskus oikeasti asua tuossa merkillisessä talossa. :) 

Seinien maalaus ja pintakäsittely ei vielä pitkään aikaan ole ajankohtainen, mutta olen jonkin verran haudutelut värimaailmoita mielessäni. Tuvan kohdalla minulla on ollut kaksi vaihtoehtoa mielessä. Toisen vaihtoehdon värimaailma on haettu pienestä sabluunamaalauksen palasesta, joka löytyi talomme hirsistä. Meillä ei täällä vuokrakodissa ole luonnonvaloa enään juurikaan, värit vääristyvät, mutta ei välitetä siitä.

Toinen vaihtoehto tuvan värimaailmaan olisi lämmin punertava sävy, jonka päälle voisi tehdä roiskemaalausta. Monessa museossa olen nähnyt näitä seiniä ja ihastunut lämpimään tunnelmaan. Sekoittelin poltettuun terraan okrankeltaista pigmenttiä ja löysin mukavan sävyn. Tämän värin kanssa rintapaneeliin kävisi niin monenlainen sävy, se voisi olla vihreään tai siniseen taittava harmaa, myös tämä kuvassa näkyvä umbranharmaa sellaisenaan sopii minusta hyvin. Kuva vääristää punaisen kylmemmäksi, se on enemmän alla olevan kuvan mukaan tiilenpunertava.

Alakerran porstuakamarin sabluunamaalauksen pohjaväriksi ajattelin sinivihreää, rintapaneeliin umbranharmaata.  Satuin löytämään taidetarvikkeistani bigmenttejä, joten sekoittelemiseksihan tämä maalikokeilu meni. Maalailin pieniä laudanpaloja, niitä on hyvä kuljetella paikasta toiseen ja kokeilla vanhojen huonekalujen  kanssa yhteen.

 

Tilasin aiemmin Antiikkiverstas Wilmasta sabluunavihon. jossa oli muutamia malleja. Muokkasin omaa sabluunaani varten tuota Kristoffers farstu -tapettimallia.  Malli on sellaisenaankin kaunis, mutta kuvio on niin pallomainen, että tein siitä vähän soikeamman. Yksinkertaistin myös sitä niin, että selviän kahdella värillä ja sabluunalla kolmen sijaan. Saa nähdä, miten tästä selvitään näin ensikertalaisena.. Vihon mukana tuli myös sabluunakalvoja. Teimme lasten kanssa pienen sabluunan ja hyvältä ja kestävältä tuo muovi vaikutti. Helppo pestä käytön jälkeen.

Mies vähän kauhistelee näihin kuluvaa ajan määrää. Minä en odotakkaan, että nämä tulisi hetkessä valmiiksi, sabluunakuvioita voi tupsutella, vaikka vuosien päästä. Riittää, että ennen muuttoa on pohjamaali maalattuna. Minulla on valtavasti näitä "jatkojalostusideoita" mielessä, mutta käsillä tekeminen vie aikaa, joten en oikein edes osaa ajatella, että talomme olisi koskaan aivan valmis.

Olisi ollut mukava osallistua jollekkin kurssille, jossa olisi opeteltu sabluunamaalausta, mutta en ole ainakaan vielä löytänyt mitään sellaista kurssia, niin päätiin opetella itsekseni. Tässäpä vinkki teille konservaattoreille sekä restauroijille, kurssejanne harrastajille vaikkapa kansalaisopistoon kaivattaisiin monipuolisemmin eri aiheista! :)
 

 
Keltaisesta löysin ihanan sävyn. Olen ajatellut sutia tuota maalia paikkaan, jota en vielä kerro, jotten liikaa järkyttäisi teitä näillä kummallisilla värimaailmoillani. ;)

Siniset sävyt on vielä koittamatta, niitä meillä ehkä näkyykin enemmän huonekaluissa kuin seinäpinnoilla tai listoissa. Kuistin lattia, joka maalataan, voisi tulla kyllä siniharmaalla sävyllä.

Värien ajatteleminen näin harmaaseen vuodenaikaan on oikein piristävää! :)

Pitkästä aikaa..

Vielä muutama viikko sitten keskityimme vain rakentamiseen, nyt meillä onkin aivan toisenlainen arki täällä. Lapset aloittivat päivähoidon, minä ajelen loppuvuoden päivittäin Vaasaan asti. Nyt on niin paljon uutta mielenkiintoista ajateltavaa sekä opittavaa ja illalla taas haluan antaa jokaisen minuutin lapsille. Joten tätä blogia ehdin nyt harvemmin päivittämään.


Talolle en ole ehtinyt juurikaan. Mies on siellä kyllä käynyt rakentamassa aina, kun se on ollut mahdollista. Valoisa aika tuntuu nyt kovin lyhyeltä ja kuvien ottaminen on tällä hetkellä jäänyt täysin. Palaan tänne, kun ehdin taas ajattelemaan rakentamista..

 Mukavia marraskuun päiviä!

Raksa-aikaa ja väri-inspiraatioita

Nyt on meillä alkanut "todellinen" raksa-aika, joka vaatii erityistä jaksamista kummaltakin. Minä hoidan lapset ja kodin, mies käy töissä ja rakentaa. Tällä hetkellä on sellaiset työvaiheet, että järkevintä on näin. Sisustustöihin pystyn varmasti välillä paremmin osallistumaan.

Nyt pidetään kiinni perusasioista, syödään hyvin ja nukutaan riittävästi. Koko perheen yhteistä aikaa on pieni hetki miehen palattua töistä, onneksi sentään kerran päivässä ollemme kaikki pöydän ääressä yhteisellä aterialla! Lapset laitan nukkumaan ennen kuin mies palaa raksalta, sitten on taas hetki aikaa olla kahden ja vaihtaa päivän kuulumiset. Päivät vilahtavat melko joutuisaa, on niin monenlaista, kerhoa, koulua, harrastuksia, kavereita, synttäreitä, kahvitteluhetkiä.. elämä tuntuu täydeltä, mutta hyvältä.

Nyt on myös tämä aika syksystä, kun tekisi mieli käpertyä sohvannurkkaan hyvän kirjan kanssa ja olla vain, kuunnella musiikkia ja sytytellä kynttilöitä. Tämä pysähtyneisyys ja hitaus on silti mukavaa, siitä usein kumpuaa uusia ajatuksia, ideoita ja unelmia. Olen taas kaivanut kaikki ihanat inspiroivat kirjat ja lehdet käden ulottuville.
                         

Näiden kolmen alla olevan kuvan kohdalla pysähdyn aina katsellessani kirjaa Yhdeksän taloa ja kirkko. Minusta nämä kuvat huokuvat lämpöä ja kodikkuutta. Vaikka tilat on meidän tupaamme nähden kuvattu hyvin erityyppisestä arvokkaasta kartanorakennuksesta ja sisustus on näissä huoneissa varsin elegantti, voisin nähdä meilläkin tämän värimaailman "talonpoikaistettuna". Vaalea lankkulattia ja lämpimänkeltainen sävy ovissa ja rintapaneeleissa on ihana yhdistelmä ja sinivalkoinen kaakelitakka raikastaa sitä kauniisti.

Kuvat kirjasta Yhdeksän taloa ja kirkko.

Uusimmassa Gård  & Torp -lehdessä oli myös keittiö, jossa yhdistyy sininen ja keltainen kauniisti. Alla oleva kuva on pienemmästä torpasta. Yllättävän hyvin myös Ikean ruokapöytä istuu tuonne muutoin hyvin perinteisillä materiaaleilla ja kalusteilla sisustettuun huoneeseen.

Meidän pitäisi myös löytää keittiöön suuri ruokapöytä. Olemme aina menneet keittiönpöydän kanssa jollakin valiaikaisviritelmällä, nyt toivoisin vihdoinkin uuteen kotiin löytäväni suuren kunnollisen ruokapöydän. Olemme harkinneet sen tekemistä myös itse vanhoista lankuista. Keittiönpöytä saisi olla myös sellainen, jonka puhtaanapito olisi kohtuu helppoa ja jonka ympärillä on mukava istua. Meidän keittiöön mahtuu pitkä pöytä, ei haittaisi, vaikka pöydällä olisi mittaa kolmekin metriä.

Kuva Gård & Torp.

Tämä alla oleva kuva on myös Gård & Torp -lehdestä. Näkymä linnan keittiöstä olisikohan sitten ruokailuhuoneeseen, jossa näkyy keltainen seinä, siniharmaa klaffipöytä ja vaalea puulattia.

Tämä väriyhdistelmä on ehdottomasti yksi hyvä vaihtoehto. Minusta on alkanut tuntua, että talomme alakerrassa on liian vähän huoneita, kun ihania värivaihtoehtoja olisi, vaikka kuinka, mutta vain muutaman voin toteuttaa täällä alakerran kolmessa huoneessa. :D Kesällä kävin Uudessakaarlepyyssä Kuddnäsin museossa, jonka huoneet olivat kaikki erivärisiä. Oli keltaista, sinistä, vihreää, harmaata ja punaista huonetta, mutta kauniin rauhallisissa sävyissä. Roiskemaalausta löytyi myös monen värisellä pohjalla.  Lähes kaikissa huoneissa oli kuurilattia ja valkoinen katto. Sieltä sain paljon ajtuksia myös meidän värivalintoihin.

Kuva Gård & Torp.

Tämä kuva, jonka olen aiemminkin tänne blogiin laittanut ja joka on otettu siirretystä pohjalaistalosta, inspiroi tunnelmallaan minua yhä uudelleen. Ja tunnelma on tietenkin aivan toisenlainen paikan päällä, kuin tällaisen pienen kuvan välityksellä. Sisustusasioissa tämä talo on ollut meille tärkeä suunnannäyttäjä. Tämän kautta olemme myös oppineet ymmärtämään talomme luonnetta aivan toisella tavalla. Talomme tulee samalta paikkakunnalta tämän talon kanssa ja näissä taloissa on paljon yhtenäisiä piirteitä. Rakennusajankohdatkin lienee melko samoilla tietämillä.

Keltaisen, ruskean, valkoisen ja sinisen yhdisetelmä toimii hienosti. Tämä talo ei ole museo vaan aivan nykyaikaiseen asumiskäyttöön tehty. Tuntuu uskomattomalta, kuinka jollakin on taito rakentaa uudelleen näin autenttisen oloista ympäristöä. Sabluunamaalaus keltaisella pohjalla on tuossa omaan silmääni valtavan kaunis!! Toivottavasti onnistuisimme luomaan tämän suuntaista tunnelmaa kotiimme. :)

Olen viime päivinä tehnyt pieniä koemaalauksia ja hullaantunut  taas väreistä ja oikeiden sävyjen löytämisestä. Pellavaöljymaalit vain kuivuvat kovin hitaasti, joten niistä voisin myöhemmin kertoa enemmän.

Rauhaisaa Pyhäinpäivää!