Ikkunan vuorilautojen kokeilua ja vähän kuistista

Taas yksi juhla-ja mummolareissu takana, mies ja vanhin pojista on vielä Lapissa patikoimassa ja kalaonnea kokemassa. Heitä odotellessa on aikaa mietiskellä tulevia askareita.. vuorilaudoissa tulee kyllä olemaan oma urakkansa!

Olemme yrittäneet jäljittää pienistä paperikuvista ikkunan vuorilautojen mallia mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Talomme on aika yksinkertainen tyyliltään ja sitä korostaa myös avoräystäät sekä nurkkien ja otsalautojen maalaaminen samalla värillä ulkovuoren kanssa. Minusta onkin ihan hauska tuoda taloon ripaus koristeellisuutta ikkunoiden vuorilaudoissa.

Tässäpä yksi koottuna, kapulat alhaalla on vain väliaikainen kasausviritelmä.

Päätimme talon ulkoilmeen kanssa pysyä talon viimeisimmässä asussa, johon kuuluu korkea kuisti, risti-ikkunat ja koristeelliset ikkunan vuorilaudat. Meillä on paljon kuvia talon purkuvaiheista, mutta ei yhtään kuvaa niin, että ulkovuorilaudoitus näkyisi kokonaan.

Minusta tässä talossa on ollut kaunis ja sopusuhtainen korkea kuisti. Ja koska tilaratkaisuiden vuoksi päädyimme korkeaan kuistiin, oli luontevaa ottaa malli tästä 1900-luvun alkuvuosikymmenille ajoittuvasta kuistista. Kuisti on sen verran hillitty tyyliltään, ettei se minusta ota liikaa taloa haltuun. Kuistin iso ikkuna vuorilautoineen on kuin talon kruunu. :) Se pitäisikin pikimmiten ottaa kunnostuksen alle.

Mielenkiintoista nähdä, kuinka ikkunan vuorilaudat, kuistin ikkunat ja alkuperäiset ovet tulevat taas muuttamaan talon näköä..

Talon maalaus

Meillä on nyt punainen tupa! Uskomatonta, miten talo voi yhdessä päivässä muuttua niin täysin. Maalaamista edelsi tietenkin maalinkeitto. Maali keitettiin päivää ennen maalaustalkoita. Tilasimme tarvikepaketin italianpunaisella bigmentillä Antiikkiverstas Wilmasta. Paketin lisäksi tarvittiin hienoa ruisjauhoa ja merisuolaa. Hyvät ohjeet löydettiin Puuntuottajan sivuilta. Keitimme maalia 170 litraa ja hyvin riitti.

Maalinkeitto onnistui hyvin. Maali ei palanut pohjaan eikä kiehunut tai kuohunut yli. Varauduimme liikakuumenemiseen tekemällä nuotion pellin päälle niin, että sen saa tarvittaessa vedettyä pois alta.

Torstaina vietimme talkoopäivää. Iloisia ja ahkeria talkoolaisia saapui läheltä ja kaukaa. Laitoin talkoolaisille ruokaa ja kahvia ja aina välillä ehdin tontille ihmettelemään, kun uusi seinä oli taas saanut peittyä punaisen maalin alle. Oli ilo seurata tätä tehokasta ja silti leppoisaa työskentelyä! :)

Maalaamassa oli väkeä kirjaimellisesti vauvasta vaariin. Oli hienoa, että talkoolaiset jaksoivat käyttää lämpimän ja kauniin kesäpäivän meidän talon maalaukseen. Mieltä lämmitti, että yksi kylän nuoristakin oli halunnut tulla maalaamaan. Iloinen maalausporukkamme koostui sukulaisista, ystävistä ja kylän asukkaista.

Lämmin ja suuri kiitos vielä kerran kaikille! :)

Päivän päätteeksi lämmitimme pihasaunan ja rentouduimme päivän puuhista. Talon maalaus onnistui kaikin puolin hienosti ja siitä meillä on kiitollinen mieli! Illalla pyörähdin vielä tontille nappaamaan muutaman kuvan. Italianpunainen maali hehkui ilta-auringossa melkein oranssina ja minusta niin kauniin lämpöisenä.

Kesäkuulumisia

Jonkinlainen muuttoväsymys tuli jälkijunassa, nyt on pitänyt vain olla ja ihmetellä mihinkäs sitä tulla tupsahdettiin. Tavarat ovat edelleen siinä, mihin ne muutossa kannettiin, joten tietäähän sen miltä täällä talossa näyttää.. Pikkuhiljaa alkaa kaivata järjestystä huoneisiin ja verhoja ikkunoihin.

Väsymystä ei ollenkaan helpota se, että kesäiltoina ei tietenkään malta mennä nukkumaan.. Sen verran tässä on kuitenkin jo huomannut virkistyvän, että verhojen ompelua olen alkanut suunnitella. Ikkunat ovat saman kokoiset kuin tulevassa kodissa, niin että uudet verhot voi ommella tulevaa ajatellen.

On tämä kesä silti kaikesta huolimatta ihanaa aikaa, vaikkakin rakentantamisen kannalta vähemmän tehokasta. Kaikenlaiset reissut, menot ja juhlat katkaisevat rakentamisen tuon tuostakin. :)

Tästä vuokrakodista löytyy mainio pihasauna. Siitä on nautittu ja samoin mukavasta pihasta, jossa lapset viihtyvät hyvin.

Tämä pihasauna on kääntänyt ajatuksia myös tulevaan pihasaunaamme. Aitokiuas on täällä todettu hyväksi, joten voi olla, että sellainen sitten omaankin laitetaan.

Talolla viimeistellään ulkovuorilaudoitusta tulevaa maalausta varten. Loppuviikolle toivotaan hyvää maalaussäätä. Jännityksellä odotamme, kuinka maalinkeitto onnistuu. Maalauksen ja telineiden purkamisen jälkeen talon ilme tulee varmasti muuttumaan melkoisesti.

Pikkutuvan muuttopäivä ja tuvanpöytä

Eilen lähti meidän pikkutupa sellaisella vauhdilla liikenteeseen, että en ehtinyt edes kuvia ottamaan. Mies oli kuitenkin muutaman kuvan napannut katonirrotuksesta. Tupa on nyt tosiaan purettuna tontillamme, tuntuu kuin se olisi kirjaimellisesti heitetty tien toiselle puolelle meidän pihamaallemme. Tuvan purki sama kirvesmies joka oli pystyttämässä taloamme. Hienoa, että näitä taitajia löytyy!

Ja aiheesta toiseen. Ajattelin esitellä tuvanpöydän, jonka löysimme jo keväällä. Pöytä on ollut varastoituna ja nyt otimme sen käyttöön tänne vuokrakotiin, jossa on aika reilusti tilaa suurikokoisillekkin huonekaluille. Tässä kustavilaisessa pöydässä on kauniit jyvärihlaukset laatikoissa ja erikoinen kannenmuoto.

Tämä pöytä tuli meille vähän hullunkurisella tavalla. Ajelimme miehen kanssa sattumalta peräkärry perässä erään entuudestaan tutun antiikkikauppiaan ohi. Hetken mielijohteesta pysähdyimme kurkistamaan hänen liikkeeseensä. Pidän antiikkiliikkeiden hintatasoa liian korkeana meille, enkä ajatellut nytkään löytäväni tai ostavani mitään. Vanhoja kauniita huonekaluja on silti ilo välillä vain katsella.

Ihastelimme tätä pöytää, kurkkasimme laatikkoon josta löytyi hintalappu. Meille molemmille tuli sellainen tunne, että tämähän on edullinen. Kauppiaskin siihen tuli ja huomatessaan hinnan päivitteli vaimoaan, joka oli laittanut pöydälle väärän hinnan. Teimme jo lähtöä, kun kauppias kysyi, että kannetaankos se pöytä kyytiin. Ja niinhän siinä kävi, että pöytä lähti mukaamme "väärällä hinnalla". Vai olikos se kauppiaan myyntikikka.. oli miten oli, pöytä oli meille mieluinen ja hinta sopivassa haarukassa. ;)

Kaappi tupaan ja muutto kotikylään

Eilen se sitten löytyi ja jälleen kerran torilta. Olen pitkään katsellut tulevaan tupaamme isompaa tuvankaappia. Tähän asti olen huonekalujen kanssa pitänyt kiinni siitä, että ne voi ottaa suoraan käyttöön, mutta tämän kanssa tein poikkeuksen. ;) Ja sille on perustelutkin -hyvässä alkuperäiskunnossa olevat tuvankaapit ovat järjettömän kalliita.

Tämä syvää 1800-lukua oleva kaappi oli kyllä varsin edullinen, mutta laitettavaa tästä myös löytyy. Alkuperäisen maalin päällä on ainakin kolme maalikerrosta, kaapin ylälistasta puuttuu sivuilta palat ja takalaudoista täytyy yksi kulma uusia. Lisäksi takalaudat on sisäpuolelta peitetty rumalla vanerilla, joka täytyy poistaa.

Olemme myös muuttaneet kotikylällemme.. huh ja huh! Olohuoneemme ikkunasta näkyy kylämme kaunis pieni kirkko. Välillä pysähdyn sitä ihailemaan ja ihmettelen, miksi me rakennamme kotiamme juuri tänne, juuri tälle pikkuruiselle kylälle? Ihmeellinen tämä elämä! :) Ensimmäisenä iltana mies kävi kävelyllä joenrannassa. Kotiin palatessaan hän tuumasi; tuntuu kuin olisi tullut kotiin. Lapset seurasivat aamulla jännityksellä ikkunasta, kun kauppa-auto lähti kierrokselle..enpä olisi uskonut, että omat lapsenikin saavat vielä käydä kauppa-autossa!

Muuttokaaoksen keskellä ei ole ollut aikaa ajatella rakentamista eikä käydä talolla. Tuntuu kuin olisimme olleet pienen ikuisuudeen sieltä pois. Kaipaan jo tavalliseen arkeen ja siihen, että voimme välillä piipahtaa lasten kanssa talolle. Tälle mallille talo jäi, kun siellä viimeksi olimme.

Ihana Kuddnäs

 

Teimme tytön kanssa pienen 

retken Uusikaarlepyyhyn. 

Kävimme tutustumassa lumoavan kauniiseen Kuddnäsiin, Zacharias Topeliuksen lapsuudenkotiin.

Päärakennus on kyllä tosi kaunis hirsitalo, jossa on valkoinen rappaus julkisivussa. Ikkunoiden ulkopokien siniharmaa sävy ja mustat vesirännit antavat kivasti ryhtiä valkoiseen taloon.

Talosta löytyi roiskemaalausta siniharmaalla, keltaisella ja punertavalla pohjalla. Oikeanpuoleisen ruokailuhuoneen seinien sävy on lähellä sitä, mitä olemme ajatelleet meidän tupaan.

Kannattaa käydä tutustumassa tähän paikkaan, joka on täynnä viehättäviä tarinoita, ihmisten kohtaamisia ja Topeliuksen satujen juuria. :)

Meillä oli mukava päivä, viihdyimme täällä pitkään!

Käy tutustumassa!

Valoa tupaan ja pieni viesti menneiltä ajoilta

Meillä on kohta ikkunat talossa! Olemme tosi tyytyväisiä Hanneksen ikkunoihin. Tuntuu hienolta katsoa ulos oikeista ikkunoista. Tarjouksia kysellessä puusepät eivät olleet kovin innokkaita laittamaan konevedettyä lasia myös sisäpokiin, mutta onneksi pidin pintani. Ikkunat aaltoilevat mukavasti ja maisema "hyppii" niin kuin halusimmekin. Niin että kaikkea sitä ihminen haluaakin :)

Ulkopuolelta ikkunat ovat täysin valmiit, mutta sisäpuolella on vain pohjamaalaus. Käsinmaalatut ikkunat ovat aika arvokkaat, joten päätimme hieman säästää maalaamalla ne muuten itse. Pellavaöljymaali kuivuu hitaasti, mikä tekee työstä hidasta. Ikkunoiden maalauksen kanssa ei  tarvitse onneksi kiirehtiä, kun ne on kuitenkin asennusvalmiit. Ikkunat ei jää sisäpuolelta valkoisiksi, mutta jokin vaalea sävy niihin tulee. Ajattelin tehdä ikkunoista myöhemmin oman postauksen, kunhan telineet joudetaan purkamaan talon ympäriltä.

Tutkin taas hirsiä ja löysin yhdestä hirrestä roiskemaalausrippeiden alta pienen suirun sapluunamaalauksesta!! Siis meidän talossa onkin ennen roiskemaalausta ollut sapluunamaalausta toisessa tuvassa. Olisipa tehnyt mieli mennä aikamatkalle katsomaan, miltä tupa on joskus kauan sitten näyttänyt ja minkälainen on ollut tuo hauraalle lumppupaperille tehty maalauskuvio. Tässä on itseasiassa aika kauniit hillityt sävyt..

Olin niin innoissani tästä pienestä löydöstä, että lapset katsoivat äitiä vähän hitaasti ja pettyneesti. Luulivat kait, että olin löytänyt suurenkin aarteen, kun huutelin miestä paikan päälle ihmettelemään. Kotona lapset kuitenkin kiinnostuivat löydöstäni. Meillä on monta kertaa syntynyt lasten kanssa mukavia keskusteluja siitä, miten asiat oli ennen. Toivon, että lapset oppivat jotakin myös tämän rakentamisen kautta.

Talon täydeltä värejä

Onpas siinä talolla kokoa ja näköä, matkakuume Ruotsiin on taas nousussa.. Haluaisin käydä näissä UNESCO:n maailmanperintökohteiksi valituissa talonpoikaistaloissa. Käykää ihmeessä kurkkaamassa. Jokaisesta talosta on tehty oma esitteensä.  klik!

On hyvä, että kaikkia päätöksiä ei ole tarvinnut tehdä heti. Oppii tuntemaan taloa ja myös itseään. Edellisessä postauksessa mainitsin, että mies on pähkäillyt talon ulkopuolisten juttujen parissa, niin minulla on samaan aikaan surissut päässä talon sisäpuoliset materiaali- ja värivalinnat. Tähän projektiin ryhtyessä, en arvannut, että kiinnostun muun muassa värikkäistä sapluunamaalauksista ja talonpoikaisantiikista! :)

Kolme ensimmäistä kuvaa täältä.



Kun olen näihin taloihin tutustunut, olen yhä enemmän vakuuttunut siitä, että nyt jos koskaan värikokeilut on paikallaan. Yllä oleva kuisti mielestäni viestii siitä, että sisäpuolellakaan talossa ei ole vastassa mitään aivan tavanomaista. Laitoin aiemmin tänne blogiin kuvan gammalsvenska tapettimalliston Gästgivars-tapetista. Aika erilaiselta tuo kuvio näyttää tuossa alla olevassa kuvassa, kuin mallikuvassa. Isompana alana yksittäiset värit ei sieltä niin hypi silmille, tunnelma on aika rauhallinen. Monet näistä vanhojen sapluunamaalauksien kuvioista löytyy nykyään myös perinnetapeteista. Tämä kuvio voisi olla yksi vaihtoehto keittiöön.

 

Minulla ei ole kokemusta sapluunamaalauksista, mutta olen ajatellut ainakin kokeilla. Sain syntymäpäivälahjaksi sapluunamaalausvihkon, jossa on joitakin malleja ja ohjeita maalaamiseen ja sapluunantekoon. Perinnetapettien hintoihin verraten sapluunamaalaus on ainakinn edullista, joskin varmasti aikaa vievää puuhaa.

Sapluunavihkossa on neljä kuviomallia. Kolmas "pallomalli" löytyi myös tapettina. Aluksi en pitänyt tuosta mallista, mutta kun löysin sen toisen sävyisenä tapettimallina, se näytti minusta aivan erilaiselta. Värit vaikuttavat lopulta todella paljon siihen, miltä kuvio näyttää. Tässä riittääkin  tutkittavaa ja kokeiltavaa oikeanlaisten kuvioiden ja värien löytämiseen.. näitähän voi itse soveltaa loputtomiin.

Aiemmin mainitsin täällä, että minulla on tytön huoneen lisäksi toinen "vaaleanpunainen" suunnitelma taloon. Tämän kuvan olen tänne ennenkin laittanut ja tästä olen saanut inspiraationi tuvan värimaailmaan. Poltettua terraa roiskemaalauksen pohjaväriksi, vihreään tai siniseen taittuva harmaa sävy rintapaneeliin ja listoihin. Nyt ei auta kuin tilata koemaalipurkit ja alkaa kokeilemaan, miltä suunnitelmat näyttävät.

Olen ajatellut käyttää mattapellavaöljymaaleja tai siis valkoista mattapellavaöljymaalia, johon sekoitetaan sävytettyjä pellavaöljymaaleja.

Värimallit Antiikkiverstaan sivuilta.

  
Tein myös yhden sapluunakuvion itse suurentamalla sen pienenpienestä kuvasta. Tämä olisi siinä mielessä helppo, että tähän tulee vain kahta väriä. Tätä olen ajatellut alakerran porstuakamariin.

Tässä viimeisessä kuvassa on ihana eteinen. Toivoisin, että saisin eteiseemme ripauksen tästä tunnelmasta. Tuollaisia kiinteästi rakennettuja vaatekomeroita aiomme myös tehdä kuistiin ja eteiseen. Suora yksinkertainen lautapaneeli, jossa lautojen leveydet hieman vaihtelevat, voisi olla myös ratkaisu meidän kuistiin, eteiseen ja keittiöön niiltä osin kuin paneelia tarvitaan. Ja ehkäpä myös keittiönkaappeihin..

Kuva lehdestä GÅRD&TORP.