Tässä syy, miksi asumme hetken muualla. Kun lattiat, ovet, listat ja huonekalut ovat märkänä maalista, ei täällä paljon pienten lasten kanssa asustella. Nämä maalit, kun ei aivan muutamassa tunnissa tai päivässä kuivu. Joku olikin jo huolestuneena kysellyt, miksi automme aina vain on läheisen rivitalon pihassa. Lusikat ei siis ole menossa jakoon, vaan hyvässä yhteisymmärryksessä täällä viimeistellään kotiamme valmiiksi! ;D
Eilen illalla maalasin paitsi huonekaluja, myös ensimmäisen välioven. Osassa ovista on sen verran ruhjeita ja paikkauksia, että päätimme maalata ne hieman tummemmiksi ja peittävämmällä maalilla, kuin ensin ajattelin. Sen verran ohuesti kuitenkin maalasin, että puu kuultaa vielä alta. Kuvissa maali on märkää ja näyttää omaan silmääni punaisemmalta, kuin oikeastaan on. Tuntuu kivalta saada jotakin dramaattisemman väristä taloon. Talonpoikaistaloon, kun kuuluu voimakkaat värit. Olen kokenut tämän yhtenä haasteena sisustusvalinnoissa, haluan joukkoon alkuperäisiä talolle luontevia värejä, mutta samalla on pitänyt taiteilla valoisuuden säilymisen kanssa. Tällaisista haasteista tykkään! Nyt odotellaan, että maali kuivuu ja pinta himmenee kauniisti.
Vasemmanpuoleisessa ovessa on vähän pohjamaalattu epäsiistejä kohtia. Ovien tummuusaste muuttui kyllä aika voimakkaasti. Huomenna taas jatkamme maalauksia ja pääsiäisen pyhät maalit saavat kuivua rauhassa.
Rauhallista pääsiäisen aikaa blogin lukijoille!
-Elina-