Aamu valkeni täällä sumuisena ja kosteana. Koululaisen ja eskarilaisen lähdettyä, nautimme pikkupoikien kanssa vielä isänpäiväkakkua ja minä hörpin tietenkin kuumaa kahvia. Tähän vuodenaikaan tarvitaan paljon kynttilöitä ja kuumaa juotavaa, ettei maailman koleus ja pimeys pääse puremaan.
Kiireisen viikonvaihteen ja maanantain jälkeen tähän aamuun oli kuitenkin mukava herätä, kun koti oli siisti. Sen vuoksi tuli muutamia kuviakin räpsittyä. Erityisesti eteisen järjestäytyminen tuo iloa, vanha kylmänvihreä kaapinrotisko sai siirtyä piharakennukseen uuden puunaulakon tieltä. Nyt on mukava, kun näkee kunnolla tilasta toiseen. Minusta vanhoissa rakennuksissa viehättävää on näkymät, jotka syntyvät jonomaisesta huonejärjestyksestä, eli niistä epäkäytännöllisiksi haukutuista läpikulkuhuoneista. :)
Naulakkoon on nyt nosteltu roikkumaan kaikenlaista sekalaista tavaraa ja alapuolelle kaikki vanhat ja kauhtuneet nahkakenkäni, joissa on vielä pihalta kantautunutta rapaa päällä. :D Mutta mikä paikka tämä onkaan vaihtuvien vanhojen tavaroiden esille ripustamista varten. Pian siihen saadaan ripustaa myös jouluaiheisia koristeita. Naulakon alle olisi mukava löytää vielä vanha penkki.
Maalinrapsutusurakkani on taas vähän edennyt ja voiton puolella jo ollaan. Olen asettanut itselleni ensimmäisen kerran aikataulunkin, jouluun mennessä väliovet saavat olla maalauskunnossa.
Olenkohan esitellyt tätä pikkuruista tuolia, joka on ehdoton silmäteräni huonekaluistamme. Minulta kysyttiin, onko minulla jotakin huonekalua, jonka ehdottomasti haluaisin. Äkkiseltään en osannut mitään aivan ehdotonta sanoa, mutta jälkikäteen tuli vain mieleen, että tästä en kyllä osaisi ainakaan luopua! Kiitos T, kun sain ostaa tämän. :)
Piharakennuksen ovet ja luukut sai samanlaiset vuorilaudat, kuin niissä alunperin olikin. Piharakennushan tuli meille pikavauhdilla ja valmiiksi purettuna uudisrakennuksen tieltä. Onneksi saimme sentään ovet mukaan.