Yläkerrasta päivää!

Yritin saada otettua pari kuvaa yläkerrasta. Kuvaaminen on vähän haastavaa tällä hetkellä, koska  yksi suuri ja valoa runsaimmin antava ikkuna on vielä peitossa. Tykkään hirveästi yläkerrasta. Siellä on hyvä huonekorkeus ja huoneet ovat mukavan mallisia. Yläkerta on myös selkeä. Porrashuoneesta on käynnit kaikkiin neljään makuuhuoneeseen. Kun tulee aulaan, näkee yhdellä silmäyksellä huoneisiin ja suoraan ikkunoista ulos.

Nyt yläpohjaan on puhallettu villat. Viime päivinä välioviin on tehty karmeja ja ensimmäiset ovet ovat päässeet paikoilleen. Pian saisi myös sähkömies tulla töihin. Ensimmäisessä kuvassa näkyy suoraan edessä porrashuone ja pojille tuleva makuuhuone. Oikeanpuoleinen oviaukko menee tuvan päälliseen suureen huoneeseen, josta myöhemmin tulee poikien huone. Vasemmalla pilkistävä oviaukko menee vanhempien makuuhuoneeseen.

Aluksi mietin, että minkähän näköiset keskiosan huoneista tulee, kun kattorakenteet ovat aika monihyväiset, mutta oikeastaan vinokattoiset pienet huoneet ovat kodikkaan oloisia soppeja. Sisustus ja pintamateriaalivalintoja vain vaikeuttaa se, että nämä huoneet eivät ole lasten lopulliset huoneet. Luultavasti täytyy laittaa aika neutraalit värit, joita voi sitten myöhemmin muokata asukkaiden näköisiksi.

Meidän lastensängyt on tosi isokokoisia tai lähinnä leveitä. Lapsilla on niissä 90 senttiset patjat. Tuvan päälle tulevassa liki 40 neliön huoneessahan niille on hyvin tilaa, mutta olen miettinyt, miten ne mahtuu näihin pieniin huoneisiin. Jääkö poikien huoneen lattialle enään leikkitilaa kahden leveän sängyn jälkeen. Eilen mitoin poikien tulevaa väliaikaista huonetta ja huomasin, että sinne mahtuu huonekorkeuden puolesta hyvin pieni kerrossänkykin.

Tytölle on myös leveä sänky odottamassa varastossa. Mutta viikonloppuna löysimme aivan ihanan vanhan rautasängyn, joka sopii kokonsa puolesta paremmin tytön pieneen huoneeseen. Kertakaikkiaan en voinut olla ostamatta sänkyä, vaikka lastensänkyjä meillä onkin jo riittävästi ja ylimääräisiäkin. Pitääköhän minun kohta raskia laittaa joku eteenpäin. Minusta vanhat sängyt ovat ihania ja niitä löytää edullisesti. Ja kun lapset vielä mahtuu niihin nukkumaan, niin eihän niiden ostoa voi vastustaa. :D

Tässä kuvassa näkyy kuistin päälle tuleva pieni huone, josta nyt alkuun tulee tytön huone.

Tässä näkyy porrashuonetta, sotkua on, kuten näkyy. Vakoinen ovi johtaa tuvan päälle. Tähän jää oikealle kiva pieni nurkkaus. Luultavasti pöytätietokone saa muuttaa tänne. Mukavan lukunurkkauksenkin tuohon saisi. Muuten porrashuoneeseen ei ole paljon muita huonekaluja mahdollista laittaa, koska ovia menee joka suuntaan. Porrashuoneessa on noin 11 neliötä, eli hukkaneliöitä tässä tilassa ei ole.

Tämä ootrattu ovi menee meidän vanhempien tulevaan makuuhuoneeseen. Ovet ovat aika korkeita. Mukavaa, että yläkerran huonekorkeus on harjan kohdalta liki 2700. Luultavasti nämä yläkerran ovet ovat kaikki samasta talosta, ne ovat hyvin samankokoisia ja niissä on täysin samanlaiset profiilit peilityksissä.

Lastenhuoneita on ihanaa suunnitella, miten ihmeessä sitä osaa tehdä valintoja, kun kaikkea kaunista olisi vaikka millä mitalla! Onneksi rakennusbudjettimme asettaa kyllä aika nopeasti raamit valinnoillekin, ainakaan kalliita tapetteja ei ole mahdollisuus aivan tolkuttomasti laittaa. Lastenhuoneiden kalusteet ovat vanhoja sieltä täältä kerättyjä. En ole ajatellut, että näissä huoneissa sisustettaisiin erityisesti jollekin aikakaudelle, vaan niissä saa olla kerrostumia. Lasten tavarat, muoviset lelut ja esineet ja niiden mukana tulevat kirkkaatkin värit, tuovat kuitenkin nykypäivän keskelle 1800-lukua ja luovat oman ilmeensä huoneisiin.

Todellisuudessa lastenhuoneet ovat ainakin meillä ne kaoottisimmat huoneet, että kuinkahan paljon niihin kannattaa edes panostaa. Haluaisinkin, että ne olisi myös tosi yksinkertaiset ja niukasti kalustetut, kun leluja kuitenkin levittäytyy pitkin lattioita. Jokatapauksessa olen huomannut katselevani jonkin verran tapettejakin, vaikka ensin ajattelin, että maalatut seinät voisi olla järkevämpi vaihtoehto. Jos tapettia tulee, sitä laitetaan vain yhdelle seinälle tai osittain huoneisiin. Esimerkiksi tämä Leikki -tapetti olisi ihana poikien huoneeseen. Pienestä kuvasta ei kyllä oikein saa käsitystä. Pojat, pian 7- ja 5-vuotiaat, ovat sen verran pieniä vielä, että hyväksyivät tämän, kun heidän mielipidettään tiedustelin. Pieninhän jää meidän kanssa vielä alakertaan.

Kuva Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola.

Nyt täällä paistaa ihanasti aurinko, on oikea kevättalven päivä. Minun täytyy ryhtyä tilaamaan maaleja, sillä meillä maalataan pian ja vähän joka paikassa. Kynnyksiä, ovenpieliä, ovia, huonekaluja, lattioitakin, vielä puupinnalla olevia kaappeja.. mukava saada selkeyttä näihin alakerran huoneisiin, joissa viimeinen silaus on jäänyt tekemättä ja kaikki on vielä vähän sekavan ja keskeneräisen näköistä.

Aurinkoista keskiviikkoa kaikille!

-Elina-

Nyt se löytyi!

Kustavilainen penkkisohva tupaan! Olen pitkään seuraillut myyntipalstoja siinä toivossa, että vastaan tulisi tämän mallinen kustavilaissohva kaarevilla käsinojilla. Onhan niitä ollut antiikkimyyjillä myynnissä, mutta olen pitänyt puolet ja ylikin kalliimpaa hintaa samalla tavalla päällemaalatusta sohvasta vähän turhan korkeana.

Ja taas rapsutetaan samaa mintunvihreää maalia, joka on kyllä joskus ollut todellinen muotiväri. Meidän kaikista päällemaalatuista huonekaluista on löytynyt kyseinen maalikerros. Tuo väri ei kyllä ole ollenkaan minun värini ja lateksimaalikerrokset saavat meillä muutenkin nopeasti kyytiä. Onneksi tässä on vain yksi päällemaalaus ja alta paljastui meidän tupaan oikeinkin passeli punertava sävy, joka on hyvä pohja sohvan maalaukselle.

Olen ihan tyytyväinen keinutuolin käsittelyyn, joten luultavasti maalaan tämän samalla tavalla ohuesti itse sekoitetulla pellavaöljymaalilla pohjaväriä mukaillen. Tarkoitus on laittaa sohvaan ohut patja kansiosan päälle ja runsaasti muhkeita untuvatyynyjä pehmeyttä ja istuinmukavuutta lisäämään. Haluaisin sohvaan kustavilaishenkisen ruudullisen pellavakankaan istuinosan verhoiluun. Sohvaprojekti siis alkakoon! Laitan lisää kuvia sohvasta, kunhan se saadaan sijoitettua johonkin järkevään paikkaan kuististamme.

Väliovia yläkertaan

Viime viikonloppuna noudimme yläkerran väliovet. Löysimme samanlaiset viisipeiliset ovet kaikkiin oviaukkoihin. Vain yksi ovi on erilainen, mutta sitäkin kauniimpi. Nimittäin kuistin päälle tytölle tulevaan huoneeseen löysimme tämän ihastuttavan ikkunallisen oven. Alaosan peilitys on silti samanlainen, kuin muissakin ovissa. Onhan tässä taas maalin rapsutusta tiedossa, mutta vaiva on minusta sen arvoinen. Vanhat kunnon puuovet ovat vertaansa vailla! :)

Näillä näkymin huomenna puhalletaan villat kattoon.  Kevyiden väliseinien runkoja on myös ryhdytty tekemään. Mahtavaa, että yläkertakin edistyy!

Kuulumisia ja uusia suunnitelmia

Olemme nyt asuneet viisi kuukautta talossamme. Muuton jälkeen päätettiin hetki huilia rakentamisesta. Syksyllä täytyi myös piharakennusta rakentaa talven varalle kuntoon ja talon alapohjassakin oli eristystöitä. Yläkerran rakentaminen käynnistyi melko verkkaisesti, mutta käynnistyi kuitenkin. Loppuvuosi ja alkanut vuosi ovat taas olleet kiireistä aikaa töiden osalta ja se on verottanut paljon voimia rakentamisesta. Itse olen tehnyt syksystä lähtien usein viikonloppuisin töitä, joten tehokkaan lauantaipäivän puuttuminen on myös hidastanut huomattavasti rakentamisen tahtia.

Koska tässä ei lähiaikoina  näytä olevan mitään helpotusta töiden osalta näkyvissä, olemmekin miettineet yläkerran tilojen rakentamisjärjestyksen aivan uudelleen. Päätimme keskittyä rakentamaan talon keskiosan ensin asuttavaan kuntoon, jolloin saamme nopeammin kaksi pientä makuuhuonetta sekä aulatilan lapsille käyttöön. Pojat saavat muuttaa tytölle tarkoitettuun huoneeseen ja tyttö taas saa pienen kuistin päälle tulevan huoneen käyttöönsä.

Tuntui lopulta helpottavalta, kun rakennettavat neliöt 106 asemasta typistyi 28. Omasta puolestani voisimme, vaikka huilia vuoden rakentamisesta, kunhan lapsille saadaan pari huonetta käyttöön. Tupien päälle tulevat suuret huoneet rakennetaan kyllä, mutta sitten kun ehditään keskittymään niihin rauhassa. Kesällä meillä on myös edessä piharakennuksen ulkomaalaus ja saunan rakentaminen valmiiksi. Ja kyllä sitä saunaa onkin jo kaivattu! Varsinkin miehellä olisi kova into päästä saunan rakentamiseen käsiksi. Paljoa sieltä ei enään puutukaan, vain lauteet, kiukaan asentaminen, suihku ja suihkuseinän käsittely. Ongelma vain on, että saunaan on jouduttu varastoimaan yläkertaan menevää tavaraa, jota täytyy säilyttää lämpimässä. Joten hetken saamme vielä vain haaveilla löylyjen heitosta.

Yläkerrassa lautarakenteisen kuistin päälle tuleva huone on lämpöeristetty seinistä ja paperoitu. Myös aulan katto ja takalyhtyyn tulevan huoneen katot on paperoitu. Pian saadaan puhaltaa kattoon villat. Aulan seiniin tulee laudoitus samaan tyyliin vaihtelevan levyisistä laudoista, kuin kustissammekin on. Huoneisiin laitamme puukuitulevyn ja lumppupaperin tai tapetin.

Olen myös suunnitellut, että tekisimme huoneisiin matalat kiinteät kaapistot leluille ja lasten vaatteille. Tässä Gård & Torp -lehdessä oli minusta kivan näköisesti toteutetut kiinteät matalat paneelikaapit. Nyt pitäisi löytää pari väliovea, että osattaisiin tehdä sopivan kokoiset oviaukot huoneisiin. Ei haittaisi, vaikka jossakin ovessa olisi lasit, jolloin valoa pääsee tulvimaan ikkunattomaan aulaan. Myöhemmin valoa tulee aulaan työhuoneen kautta avoimesta ovesta, mutta nyt tästä työhuoneesta tulee väliaikaisesti tytön huone. Työhuoneeseen tuleekin talon kuistin alkuperäinen aika suurikokoinen ikkuna.

Lukunurkkaus ja tuvan parrujen maalausta

Täällä ollaan vielä kotona pienten toipilaiden kanssa. Ulkona on mitä kamalin harmaa vesikeli, joten päätin ryhtyä heti aamusta siivoamaan taloa sairastuvan jäljiltä kuntoon. Kummasti piristää omaakin mieltä, kun talossa tuoksuu suovalla pesty puhdas puulattia ja tuuletetut raikkaat matot!

Kotona ollessa pyöritän pienempää tavaraa aina toisinaan paikasta toiseen. Keinutuolikin seilaa milloin missäkin. Usein se on uunin vieressä, koska siinä on hyvä paikka nauttia uunin lämmöstä. Välillä taas keikautan tuolin lempinurkkaani pienen kaapin alle. Keinutuolin paikka tuvassa on varmasti usein keskellä lattiaa, mutta meillä se ei ole siihen asettunut ainakaan vielä. Tähänkään keinutuoli tuskin jää lopullisesti, sillä haaveilen saavani hankittua kaapin alle reilunkokoisen rottinkituolin ja hyvän lukulampun, niin että siihen muodostuisi mukava lukunurkkaus.

Viikonloppuna meillä oli aika hiljaista, kun lapset nukkuivat paljon. Päätin maalata tuvan parrut. Puoli vuotta tuijottelimme parruja ja mietimme tummennetaanko vai vaalennetaanko niitä. Lopulta päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon, koska meidän parrut ovat melko massiiviset, eikä huonekorkeus ole mitenkään päätä huimaava. Lopulta tuntui paremmalta vaihtoehdolta keventää katon ilmettä vaaleilla parruilla. Parruissa on vasta ensimmäinen maalikerros, joten puu kuultaa alta eikä sävy näytä vielä aivan oikealta. Olipa mukava taas maalata.  Ehkä maaliskuussa pääsemme aloittamaan myös eteisen ja kuistin maalausta, odotan jo innolla!

Hidasta helmikuuta ja suunnitelmia keittiöön

Helmikuu on lähtenyt liikkeelle hitaasti ja väsyneesti. Pian viikon kestänyt sairastelurumba tässä talossa on syönyt voimia niin sairastelevilta että terveenä pysyneiltä (eli minulta). Liekkö syynä rokotus, jonka ensimmäisen kerran syksyllä otin, että olen saanut porskutella terveenä muiden maatessa sängynomana. Jokatapauksessa täällä ei ole jaksettu tehdä mitään ylimääräistä.  On vain katseltu paikkoja ja mietitty, mitä kaikkea pitäisi tehdä ja taas voisi tehdä, vaikka ei olisikaan niin tarpeellista..

Rakennusaikana meillä jäi nimittäin keittiön seinien käsittely mietintään ja päätimme aluksi jättää hirret näkyville ja rauhassa pohtia tehdäänkö niille jotakin, maalattaisiinko ne kenties tai laitettaisiinko seiniin panelointi ja tapetti. Itse olen koko ajan nähnyt seinissä korkean paneloinnin ja kaistaleen tapettia. Gysingessä käydessämme nappasin tällaisesta korkeasta paneloinnista kuvan.

Keittiön ikkunat ovat pohjoiseen ja länteen. Huone ei siis ole auringonpaisteinen aamusta iltaan. Pidän väreistä, mutta myös valosta ja valoisuudesta. Välillä ja etenkin näin pimeään vuodenaikaan hirsiseinät tuntuvat tummina hieman raskailta. Monet pitävät hirsitalossa nimenomaan hirsipinnasta ja sen tuomasta hämyisestä tunnelmasta. Minustakin vanha hirsipinta on kaunista, mutta kyllä vain vanhat paneloinnit ja peperoinnitkin ovat upeita tunnelman luojia. Hirttä arvostan ennen kaikkea rakennusmateriaalina sen ominaisuuksien vuoksi.

Olemme miettineet hirsiseinien maalaamistakin, mutta se tuntuu jotenkin lopulliselta. Mikä siinä onkaan, ettei vanhaa hirsipintaa raskisi maalata, vaikka hirsiseiniä on maalattu kyllä ennenkin ja niille on tehty suoraan myös roiskemaalausta. Helmipaneelia meillä jäi kaapistojen rakentamisesta reilusti yli, joten sen voisi hyötykäyttää keittiön seiniin. Nyt olen etsinyt keittiöön sopivaa tapettia. Tapetti saa olla vaalea valoisuuden maksimoimiseksi, mutta jotakin särmää siinä saisi olla. Keittiön kaappien tyyli tulee 1900-luvun alkupuolelta, joten minusta jokin paperitapetti sopisi niiden kanssa hyvin yhteen. Tämä tapetti on riittävän vaalea, muta tumma kuvio antaa sille särmää. Ainakin näin kuvan perusteella voisin kuvitella sen sopivan keittiön yläkaappien harmaaseen sävyyn ja mustaan uuniin. Paneloinnissa olemme ajatelleet käyttää samaa lämpimän harmaata sävyä, kuin yläkaapeissakin. Miltä kuulostaa?

Kuva Quriosa / Tapetti Duro Gammalsvenska Kjellberska gården