Väliovia ja kuivamuonakomeroa

En arvannut, kuinka paljon vanhat väliovet vaikuttavat tunnelmaan. Nyt tuntuu, että tepastelemme oikeasti vanhassa talossa, nostelemme jalkojamme korkeiden kynnysten yli, käännämme oven auki vanhalla avaimella.. Kynnykset myös rytmittävät mukavasti muuten niin yhtenäistä lankkulattiaa. Vieläkin vähän hämmästelen, kuinka löysimme nämä viisi samanlaista ovea, jotka kaikki vielä avautuvatkin ajateltuun suuntaan.

On siniharmaita ja vaaleanpunaisia kynnyksiä.

Kylpyhuoneeseen menevä ovi on hieman muita kapeampi.

Kylpyhuoneen oven lukko toimii moitteettomasti ja saa jatkaa virkaansa siinä.

Keittiön nurkkaan on rakennettu komeroa, tämä näyttää ihan sellaiselta kuivamuonavarastolta ja onkin tarpeellinen täällä maalla, josta ei kauppaan aivan pienen takia lähdetä. Toki kylällä majaansa pitävä kauppa-auto toimii hätävarana ja olemmekin hiljattain oppineet käyttämään sitä. En voinut uskoa, että omat lapsenikin saavat vielä kipaista kauppa-autolle. Maaseutuasumisen pieniä nostalgisia asioita! ;)

Perjantaita

Keittiöspurtin jälkeen olemmekin melkein viikon poteneet flunssaa. Taas. :(  Raksallakaan ei ole kummempia jaksettu tehdä. Rakennusaika on monella tapaa perheelliselle haastavaa, sitä ei käy kieltäminen, mutta raskainta meille on ollut se, että olemme sairastelleet tämän vuoden aikana poikkeuksellisen paljon. Mutta marinat sikseen ja eteenpäin, kohti valoisampia ajatuksia.

Olen aina välillä havahtunut ajattelemaan, että meillä ei tosiaan ole ainoatakaan mattoa taloon. Kuurilattiat ovat kyllä lämpöisen oloiset ilman mattojakin, joten ei tässä asian kanssa mikään kiirus ole.  Räsymatot ovat varmasti luonteva valinta tähän taloon, mutta pidän myös paljon kelim-matoista.  Kevätkö lie, kun sain ajatuksen pitkistä kapeista kelim-matoista, jotka räsymattojen tavoin halkoisivat tuvan lattiaa. Kuvat CarpetVista.



                   



No, tämä jää kyllä kustannussyistä vain lentäväksi ajatukseksi, mutta voisi olla vähemmän perinteisiin sitoutuneelle sisustajalle hauska ratkaisu. Minusta kelim-mattojen lempeät sävyt yhdistyvät kauniista talonpoikaisantiikkiin, joten varmasti muutama sellainen meille jossakin vaiheessa hankitaan. Sisustuksemme tulee jokatapauksessa olemaan yhdistelmä sekalaista taidetta, antiikkia ja kummallisia esineitä, jotka jostakin syystä ilahduttavat esteetikon silmää. ;)

Lentänvän hauskoja ajatuksia jokaisen päivään ja voimia kaikille toipilaille!

Elina

Yläkaappien yksityiskohtia ja ensimmäinen väliovi

Mies on taas ahkeroinut keittiön kimpussa. Keittiökaappien puuosat alkavatkin olla yläkaappien ovia ja työtasoa vaille valmiina. Korkeaa yläkaapistoa kevensimme nurkkaan tulevilla avohyllyillä. Piirsin miehelle malleja noihin kaappien kehysten muotoihin, joista valitsimme sitten yhdessä sopivat. Olikin hauska yllätys, kun miehellä oli mennyt lopulta mallit sekaisin ja avohyllyt saikin melko koristeelliset muodot. Mutta ei siinä mitään, ne sopivat kokonaisuuteen ihan hyvin ja saavat jäädä sellaisiksi! :)

Tiskikaappi tarvitsee vielä kuivaustelineet. Allas tulee kaapin alapuolelle.

Ensimmäinen ovi on asennettu paikoilleen. Mikä tunnelma yhden oven mukana tulikaan! Vanha lukko, kulunut korkea kynnys..

Lopuksi vielä keittiökaappiemme inspiraatiolähteet, vanhat kalusteemme ja ruotsalaiset talonpoikaiskeittiöt.

Tälle päivälle onkin tiedossa esikoisen synttäreiden juhlimista! Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Uunin maalaus, yläkaappien runkoja ja rintapaneeleita

Maalasin uunin maitoliitumaalilla. Etsin monesta paikasta ohjeita, mutta missään ei oikein kerrottu paljonko liitua laitetaan tai kuinka riittoisaa maali on.  Tietenkin maalattava pinta vaikuttaa riittoisuuteen, mutta jotakin konkreettisempaa silti usein kaipaisi ohjeisiin. Ajattelinkin kirjata omat maalikokeiluni kokemuksineen tänne muistiin.

Jostakin muistan kuitenkin kauan sitten lukeneeni, että sopiva määrä liitua on kilo per litra (?). Oma maalini muistutti lähinnä löysää lettutaikinaa. Neljän litran annoksella maalasi uunin kolmeen kertaan. Uunin koko on n. 2m x 2m. Neljänteenkin kertaan maali olisi riittänyt hyvin. Maalin tulee olla löysää, liian paksu maali rapisee pois.

Valmistin maalin näin; sekoitin 4 litraan rasvatonta maitoa 4 kiloa liitua. Käytin aluksi sekoittamiseen porakoneeseen kiinnitettävää maalinsekoittajaa. Annoin maalin tekeytyä kolme ja puoli tuntia (ohjeissa sanottiin muutama tunti). Sekoitin uudelleen ennen maalausta ja maalasin uunin kolmeen kertaan. Maalia kannattaa sekoittaa välillä maalatessa, koska liitu painuu pohjaan. Sivelin maalin ristiin rastiin aika suurella perussiveltimellä. Maali näyttää kuivuessaan kirjavalta ja lopputuloksen näkee kunnolla vasta seuraavana päivänä.

Uuni maalauspäivän iltana kolmannen maalauskerran jälkeen.

Ja seuraavana aamuna. Voi, kun uuni olikin hohtavan valkoinen! Maalasin nokeentuvat tulitiilikohdatkin, nähtäväksi jää pysyykö maali niissä.

Keittiössä on päästy tekemään yläkaappien runkoja.

Porstuakamari on saanut rintapaneelit.

Kurssilta..

Muutama kuvamaistiainen pohjalaistalokurssilta, kaikkiin tutustumiskohteisiin en päässyt itse paikalle. Tämä talo hiveli estetiikallaan. Tuvassa oli täydellisen kaunis katto ja savirappaus seinissä. Yläkerran huoneissa niin upeat roiskemaalaukset. Todellinen helmi, jossa olisi voinut viipyä pitkään..

 

Taas yksi hyvä ja erittäin tarpeellinen kirja tarttui mukaan.

Sablonimaalauksesta ja tiskikoneen piilottamisesta

Olen tehnyt muutaman sablonin kokeeksi. Aikani odotin, että jossakin järjestettäisiin kurssi, jossa olisi mahdollista opetella sablonimaalausta, mutta ei sellaista ole silmääni sattunut. No nyt on tullut sitten itse opeteltua.

Ostin muovikalvoa Antiikkiverstas Wilmasta. Tämä pehmeä, mutta sitkeä kalvo vaikutti hyvältä, arkitkin ovat reilun kokoisia. Kirurginveitsi leikkaa hyvin kuviot irti. Sablonisiveltimet ovat Rakennusapteekista. Eiköhän näillä alkuun päästä. Koekuvio on mahdollisesti tulossa tuvan ja keittiön väliseen kamariin. Minusta sablonin leikkaaminen ei ollut mitenkään vaikeaa, mutta tarkkaa tekemistä!

Viimeisin näkymä keittiöstä, tiskikone saatiin vuorattua paikoilleen.

Kylmälaitteille saatiin pistorasia, joten ne pääsi lopullisesti paikoilleen.

Tässä kulmassa on tiskikone.  

Helimipaneelista saatiin tehtyä koristelistaa..

Ensimmäinen näkyvä pistorasia. Meillä saadaan melko hyvin pistorasiat piiloon, joten montaa tällaista näkyville tulevaa ei tarvitse asentaa.

Nyt loppupäiväksi oppimaan lisää pohjalaistaloista, mukavaa!

Ja taas keittiökaapeista..

Keittiö hahmottuu koko ajan paremmin, eilen kodinkoneita soviteltiin paikoilleen. Onhan tässä kyllä tekemistä, että kaikki saadaan pienimpiä yksityiskohtia myöten valmiiksi ja viimeisteltyä. Ei tarvitse miettiä, mistä puusepän keittiöiden hinta muodostuu.. ei niinkään materiaalista vaan käsityöhön kuluvasta ajasta. Tämän keittiön puuosiin käytettävä materiaali ei myöskään montaa satasta maksanut.

 

Kylpyhuoneen katto on saanut ensimmäisen maalikerroksen. Kylpyhuoneen seiniin emme ole aivan tyytyväisiä ja niihin tulee paikoin muutoksia, joista kerron myöhemmin. Lattia, katto ja etenkin valoa tulviva ikkuna sykähdyttävät aina tässä pienessä tilassa .

Pääsiäisen viettoa

Pääsiäispyhiä vietettiin mummolassa sekä Savossa veljeni perheen luona. Tämä paikka on joka kerta yhtä sykähdyttävä täältä peltomerien keskeltä tuleville. Ja mikä luonnonrauha täällä onkaan! Kesällä voi uida, veneillä, kalastaa ja vain ihailla kimmeltävää järvimaisemaa ja talvella hiihtää, luistella, potkukelkkailla, pilkkiä..

Mukavaa, että sukulaisia asuu vähän ympäri Suomen, tulee lähdettyä toisiin maisemiin. Se tekee hyvää ja antaa näköaloja yli oman kotoisan elinpiirin. :) Seurasta ja reissusta virkistynein mielin saamme taas jatkaa rakentamista ja elämäämme kaikenlaisten rakennusten parissa!

Naapurin Tiuhtia ja Viuhtia käytiin tervehtimässä.

Pienten serkusten kuulumisien vaihtoa rantakivillä  <3

Jokunen koristeltu kananmuna :)