Syksyn kunnostusprojekti -korkoossänky!

Tuntuu, että on ollut täältä blogimaailmasta pitkähkö tauko. Ei vain ehdi kaikkialle. Välillä kaipaan sitä aikaa, kun vielä rakensimme ja oli mukava seurata mielenkiintoisia talonrakennus- ja remppablogeja ja odottaa uusia päivityksiä. Blogien kautta sai silloin valtavasti ideoita ja tietoa rakentamiseen sekä vertaistukea suuren projektin keskellä elämiseen. Mutta ajallansa talot ja remontitkin valmistuu ja blogit luonnollisesti hiljenee. Näin on omankin blogini käynyt, rakennusrintamalla tahti on hiljentynyt ja muut asiat täyttävät elämää. Hyvä tietenkin, ettei elämä ole ikuista rakentamistakaan.

Mutta nyt meille on löytynyt korkoossänky! Kiitos blogiini eksyneen lukijan, joka otti sähköpostilla yhteyttä ja tarjosi mahdollisuutta ostaa 1800-luvulta peräisin olevan korkoossängyn. Pohjalaisesta kaksikerroksisesta sängystä kuulee käytettävän monenlaisia nimityksiä, kuten ylisänky, korkoossänky, sänkyrati, perisänky jne. Onkohan nämä sitten alueellisesti muodostuneita nimityksiä kerrossängylle, mene ja tiedä, mutta minä olen tottunut kutsumaan tätä kaksikerroksista sänkyä korkoossängyksi. :)

Tämä sänky täytti kaikki kriteerit, jotka olin sille asettanut, joten kaupat syntyivät. Halusin tällaisen vanhemman mallin, jossa päädyt on umpipuuta ja kattoon asti korkeat. Sänky onkin niin korkea, että mahtuu nipin napin tupaamme ja niin leveä, että kaksi lasta nukkuisi siinä vaikka rinnatusten. Kiitos vielä mukavalle ja ystävälliselle myyjälle kaupoista!

Nyt on tiedossa jälleen useiden maalikerrosten rapsuttelua ja varmasti myös pintakäsittelyäkin. Kun ryhtyy puhdistaan huonekalua maalikerrosten alta, on aina oma jännityksensä, minkälainen alkuperäinen pinta alta paljastuu ja onko se mahdollista säilyttää. Meidän korkoossängyn laidoista paljastui ootraus, joka on tehty aika karkealla kädellä. Mutta minusta se on hieno juuri noin, ootraus vain kaipaa paikoin kunnostamista.  Mukavaa kaivaa pitkästä aikaa myös bigmenttipurkit esille ja päästä sekoittelemaan maaleja!

Näköjään tämä kalustus hiljalleen tästä täydentyy, kun jaksaa vain odottaa oikean huonekalun vastaan tulemista. Eiköhän tämä sänky joskus nähdä myös kokonaisenakin täällä blogissa ! Kovin helpolla tämä ei päästä sillä jonkin verran täytyy tehdä myös puukorjauksia. Ei mitään isompaa, mutta kuitenkin.

Vinokattojen alla

Miehellä on ollut kaksi viikkoa työlomaa. Kyllä onkin tämä loma mennyt huhkiessa, milloin pihatöiden ja milloin yläkerran parissa. Lisäksi mies on hoitanut lapsia, kun itse olen välillä tehnyt töitä.. onneksi toinen puoli lomasta vielä odottaa ja silloin pidetään sitä oikeaa lomaa ja mies päästetään heti alkuun opettelemaan purjehtimisen jaloja taitoja. Vaikka takana onkin paljon työtä ja hikipisaroita, niin lopussa kiitos seisoo. Ja tämän venymisen tuloksista, en malta olla vähän hihkumatta. :D

Olen malttamattomana kurkistellut portaiden yläpäästä aulaan, täällä on valoa ja avaruutta! Yläkerta on niin valmis, että se voidaan viimeisen lattiamaalikerroksen kuivumisen jälkeen ottaa käyttöön. Ja kun ensi viikolla aloitan kokoaikaisesti työt, saan kuin saankin aloittaa ne uutukaisessa työpisteessä. Työviikko myös käynnistyy minulla mielenkiintoisella projektilla, jossa suunnitellaan kotia vanhaan kansakouluun.

Lähiviikkoina on varmasti tiedossa enemmänkin kuvia yläkerrasta.
Ihanaa päästä sisustamaan myös lasten huoneita, vihdoinkin!

Pietarsaari ja Lundagård

Eilen pääsi koululaiset kesälaitumille ja tuli sellainen olo, että olisi mukava käydä vähän jossakin tuulettumassa. Ja kun lattiamaali oli päässyt yläkerrassa loppumaan, päätettiin suunnata Pietarsaareen ja käydä samalla tutustumassa Lundagårdin uuteen myymälään. Putiikki oli kerrassaan hurmaava ja kaikki niin kivasti laitettua ja kodikasta. Kaupassa olisi voinut viipyä vaikka kuinka pitkään ja lapsetkin viihtyivät niin hyvin, että kyselivät autossa, miksi me jo nyt lähdettiin. :D

Meillä on maalattu paljon Ottossonin pellavaöljymaaleilla ja niitä saa myös Lundagårdista. Näihin maaleihin ollaan oltu tosi tyytyväisiä ja niiden tuoksu on myös hyvin miellyttävä moniin muihin pellavaöljymaaleihin verraten. Mistähän lie sekin johtunee. Tämän kassahuoneen roiskemaalaukset ja upean keltainen lattia oli kyllä minun mieleen. :)

Suosittelen käymään putiikissa paikan päällä. Nämä nopeaa räpsimäni kuvat ei tee parhaimmalla tavalla oikeutta tälle aivan ihastuttavalle paikalle.

Talossa on useita kauniita kaakeliuuneja.

Kaikki tavarat on laitettu kauniisti esille.

Ja gramofoni tietenkin soitteli tunnelmamusiikkia..

Rakennussuunnittelija kiinnittää aina huomiota rakennuspiirustuksiin. ;)

Nuppeja ja kahvoja moneen makuun. Tänne palaamme varmasti toistekkin!

Olen aika hyvin pysynyt siinä ajatuksessa, että omaan kotiin ei kanneta tarvaraa jatkuvasti. Ja kun yritin muistella, niin enpä muistanut talven aikana ostaneeni mitään huonekalua tai sisustusesinettä taloomme. Päinvastoin olen myynyt pois tarpeettomia. Mutta en tiedä, onko tämä kevät sitten jotenkin vaarallista aikaa heräteostoksille, sillä Lundagårdista lähti maalien lisäksi pari esinettä mukaan..

En kerää Arabiaa enkä muutakaan, mutta savivadit, niille en mahda mitään..

Lisäksi mukaan lähti vanha taikinakaukalo, joka oli tosi hyvässä kunnossa. Tähän olisi kiva kerätä syksyllä omenat (sitten kun  niitä tulee)..

Uusi maalituttavuus

Jokin aika sitten kävin vanhaa taloa kunnostavan ystäväni luona ja hän oli juuri maalannut kuistin kattoa ja vähän hirsiseiniäkin minulle tuntemattomalla pellavaöljyemulsiomaalilla. Ihastuin heti tuohon mattamaaliin ja minunkin täytyi tilata maalia kokeeksi. Tätä Allbäckin maalia saa siis Rakennusapteekista.

Eilen hipsin vauvan päiväunien aikana yläkertaan ja ajatus oli vain vähän koittaa, miltä maali näyttää. Yhtäkkiä olinkin sutinut toisen aulan hirsiseinän kokonaan.. Tällä oli kyllä ilo maalata! Maalista löytyy valmiita sävyjä, jotka itse sekoitetaan. Bigmentit tulee siis pussissa mukana. Tämä on minusta aika kätevääkin. Tilasin valkoista maalia kolme litraa ja erilaisia bigmenttejä, joista voin sekoitella sopivia sävyjä.

Tähän hirsiseinään laitoin vintagen harmaata, mutta en laitanut bigmenttiä niin paljon kuin valmiissa sävyssä kehoitettiin laittamaan. Maali kuivuu nopeaa ja mikä parasta, tämä ei tuoksu juuri millekään. Maali on vesiliukoinen, joten pensselitkin puhdistuvat helposti miedolla suopavedellä. Valmiista seinästä minulla tuli jotenkin mieleen synnyinpitäjäni vanhan puukirkon maalatut hirsiseinät, joita lapsena aina joulukirkossa käydessämme tutkailin ja ihailin.

Valoa yläkerrassa!

Täällä on pimeä ja harmaa päivä, mutta yläkerrassa tuntuu olevan raikkaampaa ja valoisampaa kuin koskaan aiemmin. Katot on nyt saatu maalattua ja kummasti valostui koko yläkerta. Kattoihin käytimme Suomen luonnonmaalien ekologista ja hengittävää Auro -maalia. Meillä on myös alakerran katot maalattu kyseisellä maalilla. Seiniin käytämme mattapellavaöljymaalia ja lattioihin tavallista pellavaöljymaalia.

Kylläpä raikastuu, kun mäntylauta alkaa peittyä maalin alle!

Nyt on niin herkulliset hetket yläkerrassa, kun tästä eteenpäin tulee vain valmista pintaa.

Olen niin tyytyväinen näihin yksinkertaisiin listoihin, jotka mies teki itse. Profiili tulee myös kauniimmin esille maalattuna.

Lattialankut on myös paukuteltu kiinni konetaotuilla nauloilla. Tykkään tuosta naulankannan muodosta, joka antaa kivasti ilmettä uusiin lankkulattioihin ja lautakattoihin. Pienen pieni, mutta tärkeä yksityiskohta.

 Seuraavaksi seinien kimppuun!

Yläkerran kattoa ja seinäpintojen mietiskelyä

Mies aloitti eilen laudoittamaan yläkerran kattoja. Aikamoisia jiirejä näissä keskiosan huoneissa onkin. Toisaalta hienoa, että monimuotoiset kattorakenteet jää näkyville, mutta on näitä vaan aika työlästä ja hidasta laudoittaa. Mies ei halunnut jiireihin listoja, joten laudoitus tehdään varmasti haastavimmalla tavalla jokainen lauta oikeaan kulmaan viistäen..

Olen välillä miettinyt tapettejakin yläkerran huoneisiin, mutta lumppupaperiin taidetaan kuitenkin päätyä. Sillä vain tulee niin vanhahtava tunnelma, että tämän ikäiseen taloon se tuntuu juuri oikealta tavalta paperoida seinät. Poikien huoneessa seinät paperoidaan kauttaaltaan. Tytön huoneeseen tulee laudoitetut seinät, paitsi yksi seinä paperoidaan. Paperoidulle seinälle haluaisin maalata sablonilla. Taas on tullut larattua ihania kirjoja läpi ja etsiskeltyä ideoita yläkertaan. Alla olevassa kuvassa on ihana tunnelma ja värit! Lumppupaperiseinänkin voisi maalata alaosasta eriväriseksi ja laittaa vain listan ylä- ja alaosan väliin. Tätä voisi harkita poikien huoneessa.

Kuva kirjasta Kartanoista huvimajaan

Kaunis sablonikuvio löytyi kirjasta Kuningattaren kaupungissa. Tätä täytyy harkita tytön huoneeseen.

Kuva kirjasta Kuningattaren kaupungissa

Aulassa jää pari hirsiseinää näkyville, loput laudoitetaan. Kevättalvella ihastuin näihin liimamaalattuihin hirsiseiniin Jyväskylän Toivolan vanhassa pihassa. Onko kenelläkään kokemusta liimamaalilla maalaamisesta? Tuleeko pinnasta peittävä yhdellä maalikerroksella? Miten maali toimii uudessa laudoitetussa seinässä? Olisipa mukava kuulla kokemuksia.

Puusohva valmis

Tähän saakka tupa on ollut lähinnä lastenhuoneena, mutta nyt olemme ryhtyneet sisustamaan sitä olohuoneeksi. Eipä ole juuri tehnyt mieli kuvatakkaan tupaa aiemmin, kun se ollut jatkuvasti lelujen valtaama leikkitanner. Nyt saimme kantaa kunnostamamme puusohvan tupaan. Ehkäpä tässä pian saadaan laajempiakin kuvakulmia otetuksi olohuoneesta.

Sohvassa oli tyypillinen vaaleanvihreä maali, joka oli imeytynyt syvälle kuluneeseen puuhun. Alkuperäinen punaruskea väri oli minusta kaunis, mutta lähti paikoin lähes kokonaan pois maalinpoistossa. Osa jaloista oli uusittu vähän kömpelösti, emme kuitenkaan lähteneet uusimaan niitä nyt, kun sohva tuntui kuitenkin tukevalta. Sekoittelin tämän pellavaöljymaalin mahdollisimman lähelle alkuperäistä väriä. Maalasin kaksi kertaa hyvin ohuelti ja minusta vanha patina jäi paikoin kauniisti kuultamaan alta. Nyt sohvaan pitäisi vielä tehdä pehmuste istuinosaan

Nyt maalataan!

No nyt on päästy maalaamaan piharakennusta Kylläpä maali tekee ihmeitä vanhalle hirsipinnalle. Tuskin tässä malttaa odottaa työn etenemistä! Tuore keittomaali on vielä niin punaista, kuin olla voi.

Mies maalaamassa uskollisen apulaisensa kanssa.

Tästä yhdistelmästä minä niin tykkään -vanha vastamaalattu hirsiseinä ja luonnonkivijalka!

Leikkimökki maalataan samalla uudelleen.

Hiljaa hyvä tulee

Blogi on viettänyt vähän hiljaiseloa. Täällä on ollut niin paljon tekemistä, että tuntuu, ettei enään ehdi raportoimaan kuulumisia. Ennen myrskyn saapumista siivosimme taas pihamaata, kokosimme leikkimökin, jonka rakentelimme jo pari vuotta sitten. Monenlaisia muita pieniä talon ulkopuolisia hommia on saatettu loppuun. Nyt odotellaan, että säiden puolesta pääsisimme maalaamaan piharakennuksen. Maalitkin odottavat valmiina. Piharakennus maalataan myös keittomaalilla. Tällä kertaa ostimme maalin valmiiksi keitettynä.

Olen iltaisin "puhdetöinä" pikkuhiljaa maalannut valkoisia kuvioita kamarin seiniin, nyt alan olla loppusuoralla. Huoneeseen on tullut aivan omanlaisensa tunnelma.. On ihanaa nähdä, kun omat sisustussuunnitelmat, jotka on laadittu jo pari vuotta sitten,  pala kerrallansa valmistuvat ja kokonaisuus näyttää aina valmiimmalta. Näitä sabluunamaalauksia on tulossa lisää tänne alakertaan muun muassa kattolistoihin.

Varastossa etenee myös tuvan sohvaprojekti hitaasti, mutta varmasti.  Maalinpoisto oli tämän huonekalun kohdalla kaamea urakka. No nyt tuntuu, että ollaan jo voiton puolella, kun sohva on saanut pohjavärinsä!

Koukussa kuvioihin

Oi joi, ymmärrän hyvin himovirkkaajia tai -kutojia. Tähän sabluunamaalaukseenkin tahtoo jäädä koukkuun. Tekee mieli tehdä vielä yksi kuvio, vaikka muut hommat jo kutsuisi.. :)

Nämä lumppupaperoinnin saumakohdat ovat minusta hauskan näköisiä ja antavat koko seinälle aivan omanlaisen elävän luonteensa. Tähän huoneeseen olemme harkinneet myös kattomaalausta. Kävin taannoin purkuun menevässä pohjalaistalossa, jossa oli ihana koristeellinen peräkamari kattomaalauksineen. Huoneen tunnelma on jäänyt mieleen ja jotakin sellaista tavoittelen myös tähän meidän kamariimme. On mukavaa, että yksi huone on vähän heinostuneempi muuten melko rouheassa talonpoikaistalossa. Kun joskus tulevaisuudessa saamme kaikki makuutilat rakennettua yläkertaan, tämä huone saa jäädä tällaiseksi vähän ylimääräiseksi vieras- tai kirjastohuoneeksi.

Olen muokannut oman sabluunani Gysingen sabluunavihosta. En halunnut aivan näin pallomaista, moniväristä ja tiivistä kuviota. Näiden maalaamieni kuvioiden väleihin tulee kyllä toinen kuvio pohjaväriä tummemmalla sävyllä.

Siitä se lähtee

Vihdoinkin olen päässyt aluille porstuakamarin sablonimaalauksessa. Päädyin maalaamaan kuviot munatemperalla. Onhan tässä maalaamista, mutta toisaalta tätä voi tehdä vaikka muutaman kuvion päivässä, kun sopiva joutilas hetki koittaa. :) Haastavaa on löytää hyvä tuntuma maaliin. Ensimmäinen kuvio menikin plörinäksi, mutta pienen korjailun jälkeen jätin senkin paikalleen kertomaan omaa tarinaansa tämän urakan kulusta.

50-luvun korituoli ja pari sisustusjuttua

Meille kotiutui muutama viikko sitten vanha korituoli. Tälle olisi monta paikkaa talossa, mutta saa nyt toistaiseksi olla keittiön nurkassa. Tykkään tästä mallista tosi paljon. Myös vanhan tuolin patina on kaunis.

Keittiöön hankin kaksi perusmattoa. Matot ovat Elloksen Himla -mattoja, sävy betoninharmaa. Luovuin lopulta räsymattojen teettämisestä, koska minusta tuntui, ettei räsymatoista tule oikeanlaisia, jos ne tehdään trikookuteista. Tupaan edelleen haaveilen aidoista räsymatoista ja kutojakin on löytynyt, mutta kuteet pitäisi ehtiä itse leikkaamaan. Joten tuvan matot jää vielä toistaiseksi odottamaan tuloaan.

Näiden Himla-mattojen hyvä puoli on se, että ne ovat ohuita, konepestäviä puuvillamattoja. Meidän keittiöön siis täydellisiä, kun voi nakata tarpeen vaatiessä pesuun omaan koneeseen. Lapsiperheen keittiömattoja, kun joutuu aika usein pesemään.

Matot vaikuttavat ohuudestaan huolimatta laadukkailta, ne on tosi tiiviisti kudotut. Lämmin eläväisen harmaa väri on minusta myös ihana.

Tämä on huono kuva, mutta tykkään tästä näkymästä keittiöstä kylppäriin. Syvän punaruskea ovi yhtyy nyt kauniisti kennolaattoihin.

Sain maalattua myös ulko-ovet sisäpuolelta munaöljytemperalla. Mukava, kun vaaleaan kuistiinkin tuli ryhtiä.

Sitten kysymys? Tietääkö kukaan minkälaisella käsittelyllä/maalillla lampun jalan voisi patinoittaa? Olen tämän jalkalampun hankkinut jo vuosia sitten Ellokselta. Malli on mukava, mutta messingin väri tosi keltainen. (Ei näy tässä kuvassa) Haluaisin sen tummemmaksi, vähän vanhemman näköiseksi.

Huomenna tai viimeistään ylihuomenna palaamme takaisin kotiin! Tämä sielukas talovanhus on jo niin koti, ettei enempää olla voisi. Ja lintujen valtava konsertti takametsässä on jälleen alkanut ja toivottaa taas tulijat tervetulleeksi. Ihanaa! <3

Eteisen kaappien maalausta

Ajattelin laittaa muutaman kuvan vielä keskeneräisistä eteisen kaapeista. Yläosan olen maalannut temperalla. Alaosaan aloin eilen illalla maalata pohjaväriä ootrausta ajatellen. Bigmentti sekoittui huonosti öljyyn ja lopulta otin rätin käteeni ja pyyhin maalin (melkein) pois. Ja sitten kävi niin kuin usein taidekoulussa. Vahingossa tehdystä tai epäonnistuneesta alkoikin poikia uusi idea. Rätin jättämät pyöreät jäljet alkoivatkin ihastuttaa ja mietin tarviiko näille muuta tehdäkkään! Sehän on siinä tai ehkä vähän tummaa pigmenttiä vernissaan nostattamaan värejä ja kuviota. Tuohon ylä- ja alaosan yhtymäkohtaan maalaan tumman ohuen raidan, kuten näissä usein on ollutkin.