Kuulumisia kuminapellosta

Pieni päivitys talolta ja pikkutuvalta..Talolla tehdään nyt ulkovuorilaudoitusta. Käytämme kolmea erilevyistä lautaa, jotta ulkovuoresta tulee eloisa. Myös pystyrimoihin tulee leveysvaihtelua. Pieni luottosahamme on pystynyt tähän mennessä toimittamaan meille kaikkea toivomaamme puutavaraa ja sopivan mittaisena. Se on huippu juttu, kun tähän taloon ei oikein tunnu mikään standardi tavara sopivan. Ulkovuorilaudat on 30mm vahvuisia ja 150-200mm leveitä.

Olen huomannut, että mies kiinnittää paljon huomiota talon ulkopuolisiin yksityiskohtiin ja muistaa aina tilaisuuden tullen tutkia myös muista pohjalaistaloista, miten jokin yksityiskohta on toteutettu. Hän on myös miettinyt ja suunnitellut minkälaiset ulkovuorilaudat, räystäät, perustuskivet ja piippu taloon tulee. Nyt kun lopputulos alkaa näkyä, olen kyllä tyytyväinen, että hän on jaksanut muun muassa metsästää vanhoja perustuskiviä ja soitella oikeanlaisten lautojen perään.

Vasta juttelimmekin siitä, miltä rakentaminen on tuntunut. Olemme kait haudutelleet vanhan talon kunnostamista tai rakentamista niin kauan, että nyt kun olemme päässeet rakentamaan, se on tuntunut yllättävän helpolta ja tosi mukavalta. Olemme niin samoilla linjoilla tämän talon kanssa ja on mukava huomata, että tästä on tullut yhteinen juttumme ja mielenkiinnon kohteemme.

 

Kuisti on myös levytetty.

 

Tippalista.

Pari kuvaa myös pikkutuvalta. Hirsihirreltä päädyimme siirtämään. Pian saadaan numeroida hirret.

Lattialankut pitää vielä irrotella.

Kuminapelto on vallannut pihamaamme.

Meiltä usein kysytään, milloin aiomme saada talon muuttokuntoon. Olemme lähteneet tähän projektiin sillä mielellä, että talo valmistuu ajallansa ja nautitaan tästä rakentamisesta, joka on myös ainutlaatuista aikaa elämässä. Mukavaa olisi, jos saisimme talon ennen syyskylmiä lämpöeristettyä ja ulkoapäin kutakuinkin valmiiksi. Talvella voisi sitten rauhassa tehdä sisäpuolen töitä lämpöisessä talossa.

Nyt tuntuu, että mieli alkaa jo olla juhannuksen vietossa. Lomailua on muutenkin tiedossa ja hyvä näin, pieni tauko rakentamisesta on paikallaan. Huomasin, että ajatuskin takkusi tätä postausta tehdessä, ehkä on aika pitää taukoa myös blogin pidossa, nauttia hetki kesästä ja kerätä voimia tulevaan muuttoon. :)

 Leppoisaa juhannusta kaikille, nautitaan kesästä!

Avoimet portit Kristiinankaupungissa

Olimme lauantaipäivän miehen ja vauvan kanssa Avoimet portit -tapahtumassa Kristiinankaupungissa. Nyt pääsi luvan kanssa kurkistamaan idyllisille sisäpihoille ja puutarhoihin ja joihinkin taloihin pääsi myös sisälle asti. Kohteita oli niin paljon, että olisihan tuolla toinenkin päivä vierähtänyt. Oli pihakirpputoreja, näyttelyitä, myytävää ja syötävää, museoita jne. Meille on muodostunut tavaksi käydä kerran kesässä Kristiinankaupungissa, joka on varsin hiljainen ja  pieni, mutta idyllinen vanha merenrantakaupunki. Tässäpä enemmän kuvia ja vähemmän sanoja eilisen päivän tunnelmista.

Lebellin kauppiaantalo 1700-luvulta.

 

Lebellin kauppiaantalon kanssa samassa pihapiirissä oli pieni talo, jossa vallitsi vähän toisenlainen tunnelma.

Nukkekotinäyttelystä.

Tämä talo piti etsiä villiintyneen puutarhan keskeltä. Meidän piti vuorotellen vierailla talossa, kun lastenrattailla ei päässyt pihaan. Kadulla seurasin täältä palaavia ihmisiä, jokaisella oli iloinen ilme tullessaan. Talon asukkaalla oli ilmeinen taito saada ihmiset hyvälle tuulelle koko olemuksellaan. :)

Reheviä puutarhoja, sisäpihoilla oli ihania keitaita.

Maalaistalo Wanha tupa Lapväärtissä, tätä taloa oli mahdollisuus vuokrata maatilamatkailuhengessä tai juhlakäyttöön.

Yhdeltä kirpparilta mukaan tarttui tämä vanha potta.

Lisää ovia!

Eilen haettiin lisää ovia taloon. Näitä samanlaisia ovia on viisi kappaletta. Alakertaan tarvitaan juuri viisi ovea, yläkertaan neljä, koska kuistin päälle tulevaan huoneeseen laitetaan pariovet. Aika näyttää kumpaan kerrokseen nämä ovet päätyvät.

Näissä on jokin rapiseva maali pinnassa, mutta alla oletettavasti pellavaöljymaali. Ovista ei tule valkoiset ainakaan alakertaan, joten luultavasti päälimmäisen maalikerroksen poistaminen ja uudelleenmaalaus riittää (toivottavasti). Vähän tietenkin houkuttaisia myös rapsia jostakin enemmän ja katsoa alkuperäinen väri.. Eipä tarvitse miettiä, mitä vapaahetkinä tekee, kun on autokatoksellinen kunnostettavaa odottamassa..  :D

 

Kunnon kynnys se olla pitää. Mukava, kun kynnys on kulunut kunnolla niin, että tulee oikeasti tunne, että sen yli on kuljettu kauan.

Ilokseni avainkin roikkui karmissa kiinni.

Ja ei kun maalia rapsuttaan ja uuden maalin väriä pohtimaan!

Ovia, kuistin ikkuna ja inspiraatiotalo

Mukava viikonloppu takana. Lähdimme sunnuntaina noutamaan Närpiöstä talomme kuistin isoa alkuperäistä ikkunaa, ikkunan lisäksi mukaan tarttui kahdet pariovet. Ikkuna on hyvässä kunnossa, puuosia ei tarvitse onneksi uusia. Kittaukset uusitaan ja ikkuna maalataan uudelleen. Minusta on mukava saada tämä alkuperäinen ikkuna taloon, se on vähän kuin talon kruunu. Laitan tänne myöhemmin kuvan ikkunasta, kunhan se saadaan kunnostuksen alle ja kasattua.

Vasemmanpuoleinen ovi on toinen puolikas talomme pääovista. Sisäpuolella on minusta kaunis rusehtava sävy ja se saa jäädä sellaiseksi. Ulkopuolelta maalaamme ovet uudelleen.

Maalit ropisee pois onneksi melko helposti.

Toiset pariovet ovat talomme kuistin alkuperäiset ovet ja ne on ihanat! Tämä ikkuna ja pariovet ovat ainoat alkuperäiset osat talostamme. Olen niin iloinen, että saimme ne, koska ne vaikuttavat olennaisesti myös kuistin ilmeeseen. Valkoiset pariovet ovat vanhan pappilan pääovet, jotka laitamme kuistin ja eteisen välisiksi oviksi. Niissä on hieno kupera peiliosa, joka ei tässä kuvassa kylläkään erotu. Valitettavasti valkoiset pappilan ovet on maalattu lateksimaalilla. Aloitin rapsuttelemaan maalia pois, aikamoisia liuskoja siitä lähteekin. Vaasasta meidän pitäisi vielä käydä hakemassa 1800-luvun kolmipeilisiä ranskalaisia väliovia. Oviasiat alkavat hiljalleen järjestyä.

Samalla kävimme taas tietenkin katsomassa talomme pelastajien ja purkajien omaa projektia. Talo on samantyyppinen, kaksitupainen siirretty pohjalaistalo. Tämä vielä sisustustöiden osalta keskeneräinen upea talo on ollut myös yksi tärkeä innoittaja ja suunnannäyttäjä meille omassa projektissamme. Tämän talon kunnostajilla on todella silmää nähdä vanhan talon kauneus ja luonteikkuus ja myös taito tehdä kunnostustöitä. Kaikki talon ikkunat ovat muun muassa vanhoja kunnostettuja ikkunoita valulaseineen.

Tässä talossa on ollut samantyyppiset ikkunan vuorilaudat kuin meilläkin.

Arkituvan huikean kaunis sapluunamaalaus on myös talon rouvan käsialaa.

Meille tulee hyvin samantyyppinen uuni kuin on tässäkin talossa. Minua on mietityttänyt, tuleeko uunistamme liian massiivinen. Tämä nyt vakuutti minut, että ei tule, koska tämä uuni on hieman isompi kuin meidän tuleva uunimme. Säilyykö siirretyssä talossa vanha tunnelma? Kyllä, tämä osoittaa sen! :)

Vierastuvan tunnelmaa.  Kauniita huonekaluja ja upeat vanhat lankkulattiat.

Huone kuistin päällä.

Päivän sekalaiset

Tässäpä varsin epäjohdonmukainen postaus, aiheet hyppelevät, sallittakoon näin hellepäivänä. Ostimme syksyllä sivustavedettävän sohvan, jonka halusin ehdottomasti olohuoneeseen, vaikka mies kovasti epäili, että istuuko siinä kukaan. Minua on huvittanut, kun mies itse usein valtaa sohvan työpäivän päätteeksi. Vauvan hän ottaa viereen köllöttelemään, niin että pienet varpaat vain vinhasti vispaa laidan yli. Sohvasta onkin tullut sellainen päivätorkkujen paikka. Tämä huonekalu tulee kyllä ehdottomasti myös uudessa kodissakin tupaan.

Meillä on vielä yksi muutto edessä. Toivottavasti viimeinen ennen omaan kotiin muuttoa.  Ei millään enään jaksaisi muuttaa, mutta päädyimme tähän sen vuoksi, että esikoinen saa aloittaa koulun mahdollisimman varhain tulevassa lähikoulussa, eikä muutosta tule ainakaan kesken lukuvuoden. Muutossa on myös se hyväpuoli, että tontille on matkaa vain kilometri. Meidänkin on sitten lasten kanssa helpompi viettää aikaa talolla, eikä ajeluihin kulu aikaa. Muuttoa helpottaa se, että vastassa on viehättävä ja varsin tilava 40-luvun talo ja mukava pihapiiri, jossa on kiva piharakennus saunoineen. Tänään vein ensimmäisen tavarakuorman, lapset ottivat pihan heti omakseen

Tulevan vuokrakodin pihalta.

Tavaroita viedessä poikkesimme talolle ja veimme eväitä siellä ahkeroivalle. Muutaman kuvan räpsäsin vielä talosta. Talo on hetkeksi ummistanut silmänsä. Toisessa päädyssä on aloitettu ulkovuoren alle tulevaa koolausta. Hirsikehikon pitkätnurkat tilkitään huolella ja kierretään tuulensuojalevyllä. Minusta on mukava, kun hirsikehikon rakenne näkyy juuri noissa nurkissa ulkovuorilaudoituksesta huolimatta.

Isin eväät maistuvat muillekkin.

Ja sitten tämä viimeinen kuva. Se tuli tänään vastaan sattumalta ja minusta siinä on ihana tunnelma. Tuota kuvaa katsellessa ajattelin, miten vähän ihminen oikeastaan tarvitsee. Sänky, pöytä, tuoli, valoa ja kauneutta. Tämä kuva on runsas ja minimalistinen yhtäaikaa. Tuohon kuvaan voisi kiteytyä sisustusfilosofiani, jos sellaista pitäisi määritellä. :)

Mukavaa viikonvaihdetta kaikille!

Kuva täältä.

Lisälämmöneristys, piharakennuksen perustukset ja katto

Tällä hetkellä tuntuu, että on monta työvaihetta rinnakkain menossa. Kun on kolme rakennusta työn alla, tekemistä riittää aina jossakin. Kattomiehet ovat saaneet muutaman päivän tehdä rauhassa päärakennuksen kattoa. Mutta tänään puhallusvillamiehet halusivat myös tulla tekemään urakkansa, joten sekin työvaihe käynnisty nyt kuin itsestään. Joudumme taas hetkeksi kääntämän huomion päärakennuksen puoleen, koska rakennus pitää levyttää tuulensuojalevyllä selluvillan puhalluksen jälkeen. Kaksi seinää saatiin tänään valmiksi. Huomenna, jos säät vain sallivat tehdään loput seinät.

Ekovillan puhallusta.

 

Tuulensuojalevy (25mm)

Mies on tehnyt ensimmäisen piharakennuksen perustuksia. Piharakennukseen nousee valtava määrä kaikenlaisia putkia, koska sinne tulee tekninentila. Sauna ja pukuhuone hahmottuvat, kuvassa näkyy myös lattialämmitysputket. Vilpolasta ja varastosta tulee kylmää tilaa.

Lattialämmitysputket asennettuna.

Päätimme valaa piharakennuksen pohjan kauttaaltaan, koska varastossa säilytetään ruohonleikkurit, pyörät, autonrenkaat, työkalut ja sen sellaiset vähän likaisemmat tavarat. Varasto on myös sen verran iso, että sitä voi käyttää vaikka verstaana. Ajattelimme, että tässä tilassa betonilattia on puulattiaa käytännöllisempi. Varastoon voi ajaa myös pienemmän henkilöauton tarvittaessa. Vilpolaan laitetaan lankkulattia ja saunaosasto laatoitetaan.

Piharakennuksenpohja valettu.

Välillä on ennätetty myös purkamaan toista piharakennusta. Omistajakin ystävällisesti avitti urakassa purkamalla ulkovuorta pois. Tarkoitus olisi siirtää pikkutupa tämän kesän aikana pihapiiriin. Olemme harkinneet myös tuvan siirtämistä kokonaisena, siirtomatkaa on alle kilometri ja talo on kuitenkin niin pieni, että saattaisi siirtyä kätevästi myös kokonaisena.

Tästä muotoillaan rengintupa. Mittasuhteet on kohdillaan, lisäämme rakennukseen myös haukanikkunat.

Muistan, kun ensimmäisiä kertoja luimme alueemme rakennustapaohjetta, joka velvoittaa rakentajan rakentamaan tontin kolmelle sivulle rakennuksen. Ihmettelin, että miten ihmeessä löydämme niin monta rakennusta ja saamme ne tehtyä! Nyt rakennuksia olisi vaikka millä mitalla tarjolla ja joudun tosissani taistelemaan sitä vastaan, etten näytä vihreää valoa kaikille ihanille aitoille.. :) Mieheni tuumasikin ihmettelyihini, että meidät tuntien ei mene kauan, kun pihapiirissä on kolmella sivulla rakennus. Ja siinä hän oli kyllä oikeassa!

Laitan tähän loppuun vielä muutaman kuvan peltikaton teon yksityiskohdista. Katossa näkyy mukavasti käsityön jälki, kun kaikki yksityiskohdat hakataan käsin.

Jiiri.

Jalkarännit.

Kauniita tapetteja

Kuva täältä.

Olen aina välillä miettinyt tapetteja ja seinäpintoja, maaleja ja värisävyjä. Meille tulee aika vähän tapettia. Oikeastaan vain yläkerran kahteen pieneen makuuhuoneeseen on tarkoitus laittaa tapettia.

Tupaan tulee roiskemaalaus ja rintapaneeli. Alakerran porstuakamariin olen ajatellut sabluunamaalausta ja ehkä myös keittiöön. Keittiöön voisi olla myös vaihtoehtona jokin kaunis tapetti. Voi kun löytyikin paljon ihania tapetteja, kun alkoi ajan kanssa etsimään.. Palanderin talon keittiökuva taisi vähän kummitella taustalla, kun pysähdyin aina keittiötä ajatellessa sinisävyisten tapettien kohdalle.

Juhannusruusua olemme jo aiemmin katsoneet yhdessä tytön kanssa hänen huoneeseensa. Toinen tapetoitava huone yläkerrassa on kuistin päälle tuleva pieni työhuone. Sinne voisi tulla vähän neutraalimpi tapetti.

Alin tapetti on omalla tavallaan kiva ja olen nähnyt sitä isompinakin aloina mm. keittiössä. Mutta kyllästyykö moniväriseen tapettiin nopeasti? Tapetit ovat sen verta kalliita, että niiden toivoisi olevan aikaa kestäviä. Maalattavissa seinäpinnoissa olemme ajatelleet käyttää mattapellavaöljymaalia, joka antaa samanlaisen himmeän pinnan kuin liitumaalikin. Mattapellavaöljymaalin etu on se, että pinta on normaalisti puhdistettavissa. Perinteinen liitumaali on kaunis, mutta ei kestä kulutusta eikä pesua, joten aika vaikea yhdistelmä se olisi lapsiperheeseen.

Alla olevat tapetit täältä.