Vihertyy ja valmistuu

Kevät etenee hurjaa vauhtia, talon ympärillä vihertää jo mukavasti. Viime päivät on vietetty ulkosalla pihamaata siistien rakennusajan jäljiltä. Olemme myös rajanneet ja siistineet pihateiden reunoja. On mukavaa laittaa pihaa. Tuntuu, että pihan parissa menisi, vaikka koko kesä. Mutta paljon on muutakin ehdittävää.. Tonttimme on hieman alle puoli hehtaaria ja talo on tontin perällä, joten piha-alue on aika suuri. Enkäpä tässä pian saan näytettyä myös paperille hahmoteltuja pihasuunnitelmia  täällä blogissa. Talokin on saanut taas jotakin pientä ulkoilmeeseensä. Ulkoportaisiin on ilmestyneet kaidepuut ja ne on maalattu kertaalleen. Lapsetkin ovat ihailtavan hienosti varoneet maalattuja kaiteita ja kaikkea muutakin maalattua. Kuistin yläikkunaan on aloitettu tekemään vuorilautoja, ne tulevat samalla mallilla kuin muutkin vuorilaudat.

Meillä on myös vielä melko suuri alue tontilla, johon ei ole kylvetty mitään. Olemme miettineet tuolle alueelle joko kukkaniittyä tai lammasaitausta. Tämä vähentäisi kiitettävästi myös leikattavaa nurmikkoaluetta, jota meillä on jo nyt riittämiin. Istutuksetkin alkavat hahmottua, vaikka tänä kesänä emme vielä niitä ehdi kovin paljon tekemään. Toiveissa olisi, että saisimme puut ja marjapensaat istutettua ja ehkä jo joitakin kukkaistutuksiakin ainakin talon eteen. Katsotaan, mihin aika riittää. Rakennustapaohjeen mukaisesti tontillemme tulevan tien reunaan istutetaan koivuja ja ne haluamme ehdottomasti jo tänä kesänä istuttaa. Tässä vielä lähikuva kaiteista. Portaat käsitellään mustiksi, kuten jo viime kesänä suunnittelin. Tummat portaat skarppaavat sisääntulon. Jospa seuraavissa ulkokuvissa jo nähtäisiin talo ulkoapäin täysin valmiina! :)

Tuleva kesä onkin meillä mielenkiintoisella tavalla erilainen. Talomme on Seinäjoen asuntomessujen oheiskohteena. Tulen tekemään tästä aiheesta vielä lähemmin oman postauksen tänne blogiin. Asuntomessujen sivuilta messuinfosta löytyy myös tietoa oheiskohteista. On mielenkiintoista olla mukana messuilla näin erilaisen rakennustavan ja asumismuodon kanssa. Aiemmin perinnerakentamista on asuntomessuilla nähty ainakin Kokkolassa, jossa oli oheiskohde Knapen talo vanhassakaupungissa Neristanissa. Toivotan jo nyt omasta puolestani messuvieraat tervetulleiksi Seinäjoelle tulevana kesänä!

Paluumuuton jälkeen

Paluumuuton jälkeen on nautittu ihanista ilmoista ja oman kodin väljyydestä ja rauhasta. Yötkin ovat olleet niin lämpimiä, että olemme hyödyntäneet nämä ilmat ulkomaalauksiin. Ulko-oven vuorilaudat saatiin maalattua ja kuistin yläikkuna asennettua paikoilleen. Myös piharakennuksen ovien ja luukkujen vuorilaudat maalattiin samalla. Talosta ei enään puutu, kuin kuistin yläikkunan vuorilaudat ja ulkoportaiden kaiteet ja niiden maalaus. Sitten pitäisi talon olla ulkoapäin valmis!

Olipa juhlavaa asentaa itsekunnostettu ikkuna paikoilleen! Koristeelliset vuorilaudat kruunaavatkin sitten kokonaisuuden. Toivotaan, että hyvät säät jatkuvat ja saadaan talo viimeisteltyä valmiiksi. :)

Piharakennuksen kanssa on vähän enemmän puurtamista tiedossa -nurkkalaudat, ulkomaalaus, ovien puhdistaminen maalista ja niiden maalaus.

50-luvun korituoli ja pari sisustusjuttua

Meille kotiutui muutama viikko sitten vanha korituoli. Tälle olisi monta paikkaa talossa, mutta saa nyt toistaiseksi olla keittiön nurkassa. Tykkään tästä mallista tosi paljon. Myös vanhan tuolin patina on kaunis.

Keittiöön hankin kaksi perusmattoa. Matot ovat Elloksen Himla -mattoja, sävy betoninharmaa. Luovuin lopulta räsymattojen teettämisestä, koska minusta tuntui, ettei räsymatoista tule oikeanlaisia, jos ne tehdään trikookuteista. Tupaan edelleen haaveilen aidoista räsymatoista ja kutojakin on löytynyt, mutta kuteet pitäisi ehtiä itse leikkaamaan. Joten tuvan matot jää vielä toistaiseksi odottamaan tuloaan.

Näiden Himla-mattojen hyvä puoli on se, että ne ovat ohuita, konepestäviä puuvillamattoja. Meidän keittiöön siis täydellisiä, kun voi nakata tarpeen vaatiessä pesuun omaan koneeseen. Lapsiperheen keittiömattoja, kun joutuu aika usein pesemään.

Matot vaikuttavat ohuudestaan huolimatta laadukkailta, ne on tosi tiiviisti kudotut. Lämmin eläväisen harmaa väri on minusta myös ihana.

Tämä on huono kuva, mutta tykkään tästä näkymästä keittiöstä kylppäriin. Syvän punaruskea ovi yhtyy nyt kauniisti kennolaattoihin.

Sain maalattua myös ulko-ovet sisäpuolelta munaöljytemperalla. Mukava, kun vaaleaan kuistiinkin tuli ryhtiä.

Sitten kysymys? Tietääkö kukaan minkälaisella käsittelyllä/maalillla lampun jalan voisi patinoittaa? Olen tämän jalkalampun hankkinut jo vuosia sitten Ellokselta. Malli on mukava, mutta messingin väri tosi keltainen. (Ei näy tässä kuvassa) Haluaisin sen tummemmaksi, vähän vanhemman näköiseksi.

Huomenna tai viimeistään ylihuomenna palaamme takaisin kotiin! Tämä sielukas talovanhus on jo niin koti, ettei enempää olla voisi. Ja lintujen valtava konsertti takametsässä on jälleen alkanut ja toivottaa taas tulijat tervetulleeksi. Ihanaa! <3

Eteisen kaappien maalausta

Ajattelin laittaa muutaman kuvan vielä keskeneräisistä eteisen kaapeista. Yläosan olen maalannut temperalla. Alaosaan aloin eilen illalla maalata pohjaväriä ootrausta ajatellen. Bigmentti sekoittui huonosti öljyyn ja lopulta otin rätin käteeni ja pyyhin maalin (melkein) pois. Ja sitten kävi niin kuin usein taidekoulussa. Vahingossa tehdystä tai epäonnistuneesta alkoikin poikia uusi idea. Rätin jättämät pyöreät jäljet alkoivatkin ihastuttaa ja mietin tarviiko näille muuta tehdäkkään! Sehän on siinä tai ehkä vähän tummaa pigmenttiä vernissaan nostattamaan värejä ja kuviota. Tuohon ylä- ja alaosan yhtymäkohtaan maalaan tumman ohuen raidan, kuten näissä usein on ollutkin.

Huh huh huhtikuu!

Huhtikuu on mennä humahtanut. Kuukausi on ollut niin kiireinen, että välillä on tuntunut, ettemme ole ehtineet paljonkaan talolla. Mutta onhan sentään jotakin. Nämä ovatkin varmasti hommia hitaimmasta päästää. Huonekalujen kunnostusta, ikkunan kunnostusta, maalausta ja taas maalausta..

Ikkuna on nyt viimeistä maalausta vaille valmis.  Tupa on muuttunut taas melkoiseksi rakennustyömaatantereeksi.

Ovet on maalattu, karmit ja kynnykset täytyy vielä kertaalleen maalata.

Kuistin seinät ovat viimeistä maalikerrosta vaille valmiit, eteisen kaappeja olen aloittanut maalaamaan. Alakertahan alkaa pian olemaan hyvinkin valmis. Sabluunamaalaukset taitavat olla sitten  loppukevään ja alkukesän viimeisimmät sisätyöt alakerrassa. Huonekalujen kunnostamista, kalustamista ja sisustamista tietenkin riittää vielä pikäksi aikaa. Se homma ei taidakkaan koskaan aivan valmiiksi tulla. Rymsteeraaja, kun olen pahimmasta päästä. :)

Munaöljytempera

Maalasin jokin aika sitten itsesekoittamallani pellavaöljymaalilla eteisestä keittiöön menevän oven. En ole ollut ihan täysin tyytyväinen oven sävyyn. Tänään päätin koittaa oveen munaöljytemperamaalia. Temperamaali on kulutusta ja pesua kestävä ja sopii siis hyvin oviin ja huonekaluihin tai ylipäätänsä sellaisiin paikkoihin, joissa pintoja olisi hyvä voida pestä.

Ohje, jota käytin on Lena Nesslen kirjasta Sablonimaalaus. Ensimmäinen ohje riittää hyvin vaikkapa välioven maalaukseen. Jälkimmäisestä ohjeesta saa tuntumaa maalin riittävyydestä suurempien seinäalojen maalaamiseen. Maalia säilytetään jääkaapissa.

Tässä ovi on juuri maalattu, mutta sen pinnassa on jo tuo kaunis silkinhimmeä hohto. Saapa nähdä tummennanko sitä vielä hieman, nimittäin makkarin ovesta tein tummemman ja pidän siitä kovasti. Ovet ovatkin joutuneet todenteolla väri- ja maalikokeilujeni kohteeksi. Temperaa olen aiemmin käyttänyt taidemaalauksessa, mutta kyllä tämä on mahtava maali näin sissustusmaaliksikin. Kananmunia vain kuluu vähän eri tahdilla.  :)

Ajattelin maalata myös kuistin seinät ja ehkä listat temperalla, joten näitä kokeiluja nähdään täällä sitten vähän enemmänkin.

Ikkunan kunnostusta

Meillä on aloitettu kunnostamaan kuistin isoa yläikkunaa. Poistin siitä maalit jo vuosi sitten, nyt mies purki ensimmäisen ikkunapokan osiin. Poistettiin vanhat kitit lasien urista. Osa puutapeista oli myös tippunut pois ja ne uusittiin.  Puuosiltaan ikkuna on tosi hyväkuntoinen, eikä tarvitse tehdä puukorjauksia lainkaan. Ikkuna ei luultavasti ole niin kovin vanha. Olisikohan 30-luvulta. Lasit ovat tuollaisissa urissa, eli nämä eivät ole pelkällä kitillä kiinnitetyt.

Ensimmäisessä pokassa on jo lasit paikallaan sekä uudet puutapit ja kittaukset. Ihan mukavaa vähän ikkunan kunnostustakin kokeilla ja ennen kaikkea mukava saada vihdoin viimeinen ikkuna taloon paikalleen!