Ruotsissa, osa 1

Täällä on rakentaminen ollut pysähdyksissä, kun olemme huristelleet autolla pitkin Ruotsia.  Eilen kotiuduimme neljän päivän reissusta. Matka oli erityinen, kun pääsimme lähtemään miehen kanssa kahdestaan näiden työntäyteisten vuosien jälkeen! Matka sisälsi niin paljon kauniita vanhoja rakennuksia ja perinnerakentamiseen liittyviä asoita, että päätin kirjoittaa lyhyesti kokemuksistamme myös tänne blogiin.

Minun on pitkään tehnyt mieli käydä tutkimassa Pohjanlahden toista puolta ja niinpä lähdimme laivalla Vaasasta Uumajaan. Laivasta päästyämme jatkoimme vielä samana päivänä matkaa autolla lähes 250 kilometriä eteläänpäin. Puuduttavan laiva- ja automatkan jälkeen meitä vastassa oli mitä kaunein vanha herraskartano ja herttaisen ystävällinen isäntäväki.

Talo merenrannalla oli kyllä valtavan kaunis niin ulkoa kuin sisältä. Yövyimme täällä ensimmäisen yön, paikka oli todella rauhallinen ja kodikas. Sisään astuessa tuli ritisi iloisesti takassa ja meri kimmelsi takajulkisivun ikkunoista.  Isäntäväki oli vähintäänkin yhtä kiinnostuneita vanhoista rakennuksista ja niinpä meillä oli mielenkiintoisia keskusteluita.

Wifstavarfs Herrgård

Matkalla näimme niin monenlaisia taloja, kuulimme viehättäviä tarinoita menneiltä ajoilta. Matka oli inspiraatiota ja seikkailua täynnä, joten menen postauksissa enemmän kuvin kuin sanoin, sillä muuten näihin menisi aikaa liian paljon ja postaukset jäisi tekemättä..

Maalausta ja kylpyhuoneen kaappeja

Keittiön yläkaappien ovet on saatu tehtyä, kaapit on myös pohjamaalattu. Lopullinen väri taittaa enemmän harmaaseen umbraan. Alakaapitkin pitää vielä kerran maalata. Jospa seuraavat kuvat keittiöstä alkaisi olla lähellä lopputulosta, sillä työtasokin on nyt valmiina sahalla odottamassa!

Kylpyhuoneessa on myös päästy tekemään kaappeja.

Hyvää äitienpäivää! <3

Talokuulumisia

On nautittu kevään puhkeamisesta ja valon määrästä, tekeminen talollakin on taas huomattavasti helpompaa ja mukavampaa. Nyt on tehty kaikenlaista pohjatyötä, oksalakkausta, kittausta, hiontaa, pohjamaalausta, vanhan maalin rapsutusta ja laitettu vähän listojakin. Aikaa vievää ja vähemmän näkyvää. Taustalla näkyy myös pohjamaalattuja keittiökaappeja. Tänään saadaan lisää helmipaneelia ja päästään rakentamaan yläkaappien ovia ja myös kylpyhuoneen kaapistoja.

Tästä kuvakulmasta löysin jokin aika sitten ottamani kuvan, tämä on oikeastaan näkymä tulevasta ruokailutilasta. Olemme päättäneet jättää nämä hirret näkyville keittiössä. Gård&Torp -lehdestä löysin alempana olevan kuvan, jossa oli myös tunnelmallinen hirsipintainen ruokailutila. Tuollaista tunnelmaa olisi mukava saada myös tähän meidän keittiöömme.

Porstuakamarin seinien levytys ja ensimmäiset listat

Porstuakamarin seinät ovat tässä kehikossa ainoat, joihin on tehty oviaukkojen vuoksi muutoksia. Seinät ovatkin vähän haastavat, olemme pidempään pohtineet, mitä niille tehdään. Laudoitimme lopulta aukot umpeen, nämä seinäthän jäävät paperointien alle.

Aluksi mietimme seinien pinkopahvittamista, mutta päädyimmekin paperoimaan seinät lumppupaperiarkeilla. Paperoinnin voisi tehdä suoraan hirsien päälle, mutta tässä huoneessa päädyimme seinien rosoisuuksien ja paikkauksien vuoksi laittamaan alle puukuitulevyn.

Saa nähdä, kuinka tässä käy. Kehikko on saanut  yhden talven yli painua ja asettua. Kylmimpien pakkaskuukausien aikana talossa on ollut keskimäärin 13 astetta lämmintä, muulloin vähän enemmän. Mutta riittääkö se paperointien kannalta. Muistaakseni museoviraston korjauskorteista olen lukenut, että siirretyn kehikon olisi hyvä asettua yhden talven yli niin, että lämmöt ovat olleet päällä. Tämä huone on kuitenkin sellainen, ettei sitä oikein tee mieli ottaa käyttöön, ennen kuin seinät on jotenkin käsitelty.

Kehikko pystyssä 17.3.2014.

 
Keittiössä on päästy paikoin listoja laittamaan. Oven ympärys siistiytyi melkoisesti. Jouduimme kehittelemään oven päälle tuollaisen kruunun, kun oviaukkoja on joskus korotettu niin, että meidän kierrätysovemmekin olivat liian matalia aukkoihin. Paperoitavien huoneiden osalta tässä ei ole ongelmaa, mutta keittiössä jää hirret näkyviin. Tykkään tästä näkymästä huoneiden läpi.

Mies on taas saanut nikkaroida ovenpielien parissa.

Ensimmäinen listoitettu ikkuna.

 Mutta nyt on aika toivottaa iloista vappua kaikille!

Elina

 

Väliovia ja kuivamuonakomeroa

En arvannut, kuinka paljon vanhat väliovet vaikuttavat tunnelmaan. Nyt tuntuu, että tepastelemme oikeasti vanhassa talossa, nostelemme jalkojamme korkeiden kynnysten yli, käännämme oven auki vanhalla avaimella.. Kynnykset myös rytmittävät mukavasti muuten niin yhtenäistä lankkulattiaa. Vieläkin vähän hämmästelen, kuinka löysimme nämä viisi samanlaista ovea, jotka kaikki vielä avautuvatkin ajateltuun suuntaan.

On siniharmaita ja vaaleanpunaisia kynnyksiä.

Kylpyhuoneeseen menevä ovi on hieman muita kapeampi.

Kylpyhuoneen oven lukko toimii moitteettomasti ja saa jatkaa virkaansa siinä.

Keittiön nurkkaan on rakennettu komeroa, tämä näyttää ihan sellaiselta kuivamuonavarastolta ja onkin tarpeellinen täällä maalla, josta ei kauppaan aivan pienen takia lähdetä. Toki kylällä majaansa pitävä kauppa-auto toimii hätävarana ja olemmekin hiljattain oppineet käyttämään sitä. En voinut uskoa, että omat lapsenikin saavat vielä kipaista kauppa-autolle. Maaseutuasumisen pieniä nostalgisia asioita! ;)

Perjantaita

Keittiöspurtin jälkeen olemmekin melkein viikon poteneet flunssaa. Taas. :(  Raksallakaan ei ole kummempia jaksettu tehdä. Rakennusaika on monella tapaa perheelliselle haastavaa, sitä ei käy kieltäminen, mutta raskainta meille on ollut se, että olemme sairastelleet tämän vuoden aikana poikkeuksellisen paljon. Mutta marinat sikseen ja eteenpäin, kohti valoisampia ajatuksia.

Olen aina välillä havahtunut ajattelemaan, että meillä ei tosiaan ole ainoatakaan mattoa taloon. Kuurilattiat ovat kyllä lämpöisen oloiset ilman mattojakin, joten ei tässä asian kanssa mikään kiirus ole.  Räsymatot ovat varmasti luonteva valinta tähän taloon, mutta pidän myös paljon kelim-matoista.  Kevätkö lie, kun sain ajatuksen pitkistä kapeista kelim-matoista, jotka räsymattojen tavoin halkoisivat tuvan lattiaa. Kuvat CarpetVista.



                   



No, tämä jää kyllä kustannussyistä vain lentäväksi ajatukseksi, mutta voisi olla vähemmän perinteisiin sitoutuneelle sisustajalle hauska ratkaisu. Minusta kelim-mattojen lempeät sävyt yhdistyvät kauniista talonpoikaisantiikkiin, joten varmasti muutama sellainen meille jossakin vaiheessa hankitaan. Sisustuksemme tulee jokatapauksessa olemaan yhdistelmä sekalaista taidetta, antiikkia ja kummallisia esineitä, jotka jostakin syystä ilahduttavat esteetikon silmää. ;)

Lentänvän hauskoja ajatuksia jokaisen päivään ja voimia kaikille toipilaille!

Elina

Yläkaappien yksityiskohtia ja ensimmäinen väliovi

Mies on taas ahkeroinut keittiön kimpussa. Keittiökaappien puuosat alkavatkin olla yläkaappien ovia ja työtasoa vaille valmiina. Korkeaa yläkaapistoa kevensimme nurkkaan tulevilla avohyllyillä. Piirsin miehelle malleja noihin kaappien kehysten muotoihin, joista valitsimme sitten yhdessä sopivat. Olikin hauska yllätys, kun miehellä oli mennyt lopulta mallit sekaisin ja avohyllyt saikin melko koristeelliset muodot. Mutta ei siinä mitään, ne sopivat kokonaisuuteen ihan hyvin ja saavat jäädä sellaisiksi! :)

Tiskikaappi tarvitsee vielä kuivaustelineet. Allas tulee kaapin alapuolelle.

Ensimmäinen ovi on asennettu paikoilleen. Mikä tunnelma yhden oven mukana tulikaan! Vanha lukko, kulunut korkea kynnys..

Lopuksi vielä keittiökaappiemme inspiraatiolähteet, vanhat kalusteemme ja ruotsalaiset talonpoikaiskeittiöt.

Tälle päivälle onkin tiedossa esikoisen synttäreiden juhlimista! Mukavaa sunnuntaita kaikille!