7. lokakuuta 2015

Keskeneräisyyksiä


Tänä aamuna otin muutaman kuvan keittiöstä. Lamput näyttävät vähän hassuilta, ne ovat jääneet siihen sähkömiehen jäljiltä. Lamppujen väli on tarkoitettu pidemmälle pöydälle ja lisäksi lamput ovat liian korkealla. Olisi mukava löytää ainakin metrin pidempi pöytä keittiöön. Tämä pöytä saisi siirtyä sitten tupaan, jonne haluaisin vähän tummempia kalusteita.




Keittiön toimivuuteen olemme tosi tyytyväisiä. Kaappitilaa ja pöytätasoa on riittävästi.  Hirsiseinässä näkyy kolme erisävyistä hirttä, ne pitäisi sävyttää. Keittiön seinien lopullinen käsittely on vielä mietinnässä. Toisaalta tämä hämyinen hirsipinta on kotoisa, mutta kauniit tapetitkin kiinnostaisi.

 




Keittiön nurkkakomeron salpa on ostettu Ruotsista, saakohan näitä Suomesta. Tällaiset voisi laittaa hyvin myös eteisen ja kuistin komeroihin.




Kuisti ja eteinen on vielä maalaamatta. Kovasti jo tekisi mieli maalata, mutta en ole vielä päässyt varmuuteen väreistä. Toisaalta on ihanaa, kun nyt saa rauhassa miettiä. Sitä en vain tiedä, kuinka maalaustyöt tehdään tästä eteenpäin näiden pikkuapulaisten kanssa..




Aina vaan ihana eteinen Gård&Torp -lehdestä. Tämä inspiroi yhä uudelleen, jotakin tämän suuntaista voisi lähteä tavoittelemaan eteisen kanssa. :)




Kylpyhuoneen ovi on puhdistettu maalista kokonaan kylpyhuoneen puolelta. Näiden ovien käsittely on vielä mietinnässä. Tämä ovi oli helpoin puhdistettava ja pinta onkin siinä niin tasainen, että voisi melkein jäädä näinkin käyttöön. Mutta kaikki ovet eivät ole näin hyväkuntoisia. Ovet ovat myös yhteydesä eri huoneisiin ja niiden tulisi sopia erilaisten seinien kanssa yhteen.

Valkoinen voisi olla helppo perusratkaisu, mutta toisaalta tuntuu, että tänne sopisi ja myös kuuluisikin värikkäämmät ovet. Välillä olen miettinyt, uskaltaisiko opetella ootrausta näihin oviin.. mutta annetaan asian hautua, vielä menee hetki, että kaikki ovet on saatu täysin puhdistettu maalista.




Tuvassa ei ole vielä oikein mitään järjestystä, se onkin aina enemmän ja vähemmän sekaisin lasten leikkien jäljiltä. Uunissa on pidetty tulta ahkeraan, silä yöt ovat olleet jo aika kylmiä. Lattialle kaivattaisiin myös räsymattoja. Olen miettinyt pitääkö ne ryhtyä itse kutomaan. Koitin räsymaton kudontaa pari vuotta sitten, kun äitini oli kasannut vanhat kangaspuut ja olihan se ihan mukavaa hommaa. Olisi niin mukava laittaa tupa olohuoneeksi, mutta siihen menee vielä aikaa, että lasten sängyt saadaan kantaa yläkertaan. Mitenkään ahtaan tuntuista täällä ei silti ole, huoneet ovat niin tilavia.







20 kommenttia:

  1. Kivan rauhalliset näkymät, keltainen sävy kaapeissa on kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidän tuosta keltaisesta, se tuo lämpöä pohjoispäädyn keittiöön. Se on silti aika rauhallinen keltainen.

      Poista
    2. Kivan näköistä vaikka vielä keskeneräistä! Eiköhän se pikkuhiljaa valmistu 😊

      Poista
  2. Voih miten kaunista! Jotenkin kuvista välittyi sellainen tunnelma että siellä on helppo hengittää... vanhoissa-uusissa huolella rakennetuissa taloissa ei varmaan ole sisäilmaongelmia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Riikka! Kyllä täällä on helppo hengittää. Kärsimme tavallisessa lasivillatalossa, jossa oli sähkölämmitys, kuivasta huoneilmasta. Lievästi astmaattinen poikamme sai yskänpuuskia öisin ja minulla kuivi silmät. Täällä ei ole ollut sellaisia ongelmia.

      Poista
  3. Anonyymi7.10.15

    Jos haluat ostaa räsymaton olen kuullut yrityksestä nimeltä tylli. Löytyy sillä nimellä esim.googlesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, teettäminenkin on käynyt mielessä!

      Poista
  4. Kyllä teidän kelpaa ottaa talvi vastaan kauniissa kodissanne. Keittiö on niin komea ja kotoisa ja tupa lämpimän sävyinen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mielenkiintoistakin ottaa ensimmäinen talvi vastaan täällä ja tunnustella, kuinka talo toimii kylmillä ilmoilla. Ainakin vielä on tarettu vähän liiankin hyvin. Lämmityksen kanssa saa opetella hakemaan tasapainoa. Tupa on niin valoisa koko päivän ja lämpöisä, sinne haluaisinkin laittaa vähän tummemmat huonekalut vastapainoksi. :)

      Poista
  5. Kauniita kuvia kodistanne! Räsymattoja olemme mekin etsineet. Mietinnässä on myös ollut niiden kutominen itse, mutta olisi siinä kyllä aika kova homma. Itsekin olen joskus kokeillut maton kudontaa ja onhan se kyllä ihan mukavaa. Olisi se vaan hienoa, jos omassa kodissa olisi itse kudotut matot! :) Viimeinen kuva niin kotoisa, mutta ymmärrän täysin tuon, että lasten sängyt (ja edes osa leluista ;) )olisi ihana saada pois tuvasta. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maria! Kyllä niissä matoissa olisi kova työ, varsinkin, kun metrejä tulee melkoisesti. Mutta toisaalta saisi juuri sellaiset, kuin haluaa. :) Viimeisen kuvan tunnelma on pysyvin näkymä tuvassa, mutta tottahan lasten leikkien luuluukin näkyä. Onneksi niistä tosiaan osa siirtyy tulevaisuudessa yläkertaan! Varsinkin pikkulegojen leviäminen suureen tupaan on melkoinen siivottava. ;)

      Poista
  6. Kaunista on! Keittiööön sopii sinisävyinen matto kuin nenä päähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Matto on itseasiassa musta-ruskea-harmaa. Tietokoneella värit kyllä välillä vääristyvät tosi paljon. Matto on kulkekenut mukanamme kodista toiseen, se on edullinen löytö kirpparilta. :)

      Poista
  7. Kaunista! Keittiö ja tuvan värit ovat ihanat. Kysyisin teidän lattian pintakäsittelyä, koska lattiat näyttävät tosi hienoilta. Minulla on melko saman näköinen uusi kuusilattia, joka tosin on suureksi osaksi vielä peitettynä (suojattuna pahvilla) keskeneräisten maalaustöiden vuoksi. Olohuoneen lattian olen suopakuurannut, tosin vaan kertaalleen. LAttia on ihan kiva, mutat näyttää tummuvan melko nopeasti (paitsi mattojen alta). Yläkerran lattian olen ajatellut jättää ihan käsittelemättömäksi; lieneekö hyvä idea...? Tuohon oveen ja hirsiseinien värin tasoittamiseen voisi ehkä laittaa itse tehtyä munatemperaa, joka on vähän sävytetty esim. ruskealla umbralla. Munatemperassa on aivan ihana himmeä kiilto...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kaikki lattiat on suopakuurattu. Ehdittiin kuurata vain kerran ennen muuttoa. Keittiössä huomaa, että toinen kuurauskerta olisi ollut paikallaan, jotta pinnasta olisi tullut kovempi. Keittiön ja kuistin lattioita olemme harkinneet maatata, mutta muuten haluaisin jättää kuurilattioiksi. Kyllä meilläkin lattiat on jo tunnuneet aika paljon. Sen vuoksi en ole hirveästi hätäillyt tuvan mattojen kanssa, että lattia ehtisi patinoitua tasaisesti. En tiedä tuosta täysin käsittelemättömästä lattiasta, miten toimii. Jos on sellaisissa tiloissa, missa ei likaa tulee lattioille, niin miksipä ei. Itse pidän tuosta kiillosta ja sileydestä, joka suopapesulla tulee.

      Mun on pitänytkin hankkia tuota umbran ruskeaa. Tein pienen kokeilun hiertämällä maamustaa pellavaöljyyn. Se näytti aika hyvältä, mutta kaipaisi lisäksi hieman ruskeaa sävyä. Munatemperassa on kyllä ihana kiilto, olen sitä jonkin verran käyttänyt taidekäytössä.

      Poista
  8. Mahtavaa, kun teillä on tilaa ajatellen pikkuapulaisia. Saavat leikkiä ja touhuta, tuo aika kun on niin sijallaan ja arvokasta. Ihailen myös kärsivällistä otettasi, moni asia kypsyykin, kun sille antaa aikaa. Tavaton, miten kaunista teillä onkaan, tätä mantraa on jälleen suorastaan pakko ihasteluilta huokaista♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hannah, kyllä tämä koti on meille asia, josta saamme tuntea kiitollisuutta. Talon lisäksi ympäröivä luonto on ollut meille jatkuvana ihastelun aiheena ja on tärkeä osa täällä asumista. Täällä on kyllä mukavasti tilaa lapsille ja leikeille. Kun lapset ovat vielä näinkin pieniä niin tämä talo varmasti jää heille lapsuudenkotina ja kasvuympäristönä mieleen. :)

      Poista
  9. Keskeneräisyyksiä ehkä, kuinka valmiilta ja kauniilta mun silmään näyttääkään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sillä tavalla täällä on valmista, että elämä rullaa hyvin ja listatkin on paikoillaan. Lähinnä maalattavaa on vielä ja maalin rappausta ovista. Mutta sehän pitää vain virkeänä, kun on jotakin keskeneräistä siellä täällä. :)

      Poista