7. toukokuuta 2014

Pohdintoja talostamme

Meillä on käynyt paljon ihmisiä katsomassa rakentamistamme. Aika usein meiltä tiedustellaan jääkö hirret näkyviin. Meillä hirret menee pääsääntöisesti peittoon. Joku on jopa ihmetellyt, että mitä järkeä on rakentaa hirsitaloa, jos hirret ei jää näkyville. Samanlaisen talonhan voisi tehdä silloin tavallisista rakennusmateriaaleista.


Eihän me hirsitaloa siitä syystä rakenneta, että haluaisimme mahdollisimman paljon hirsiseinää näkyville. Rakennamme hirsitaloa sen terveellisyyden, pitkäikäisyyden ja ekologisuuden vuoksi ja vanhaa taloa myös siksi, että haluamme pelastaa pienen palan kulttuurihistoriaa talteen. Vanhaan taloon ja sen kunnostukseen voi suhtautua monella tavalla. Ajattelen, että ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa kunnostaa vanhaa taloa omaksi kodikseen. Tärkeintä on ymmärtää, ettei tuhoa vanhaa taloa sopimattomilla rakennusmateriaaleilla.

Olemme valinneet monista vaihtoehdoista sen, että haluamme hienovaraisesti kunnioittaa talon alkuperäisiä ja myös myöhempiä tyylikerrostumia ja tuoda omat modernit vaatimuksemme mahdollisimman vähäeleisesti osaksi taloa. Meillä ei ole tarkkaa tietoa, minkälainen talo on ollut valmistuttuaan, mutta hirsissä on viestejä menneistä, joiden pohjalta voimme rakentaa mielikuvaa myös vanhimmista maalausmenetelmistä.

Voisiko tuossa olla malli porstuakamarimme sabluunamaalaukseen?
Hirsien peittämiselle on parikin syytä. Ensinnäkään emme hae talossa savupirttitunnelmaa, vaikka hirsitupakin on kaunis ja tunnelmallinen. Historiallisestikkin tarkastellen hirsien peittämiselle löytyy myös vahvat perustelut. Hirsiseinän esilläolo on aikoinaan viestinyt köyhyydestä ja jokainen kynnelle kykenevä on pyrkinyt ensisijaisesti paperoimaan tai käsittelemään seinänsä. Tämä on synnyttänyt mitä hienoimpia maalausmenetelmiä, ja jos mitkä, niin ne ovat mielestäni konservoimisen tai restauroimisen arvoista käsityötä. Roiskemaalauksella on jäljitelty kiveä, ootrauksilla jalopuuta. Näistä molemmista käsittelytavoista on vieläkin jälkiä talomme hirsissä.


Vanhan talon viehätys rakentuukin monenlaisista kerrostumista, jotka kertovat aikakautensa tyyli-ihanteista ja pyrkimyksistä. Meidän talossa tulee näkymään vuosisadan vaihteen tyylipiirteitä ulkoasussa. Kaksikerroksinen kuisti on se talomme uudempi kuisti ja ajoittuu oletettavasti 1900-luvun alkupuolelle. Myös ikkunapielien voimakas profilointi ja ristimalli ikkunoissa yleistyi vuosisadan vaihteeseen tultaessa.


Tupaamme tulevat roiskemaalaukset saavat kertoa vanhemmasta ajasta, keittiöön haemme puolestaan 1900-luvun alkupuoliskon tunnelmaa. Kun talossa eletään useita vuosikymmeniä, sihen tulee väistämättäkin kerrostumia eri aikakausilta ja eri sukupolvilta. Minusta on hyvä hyväksyä myös se uudempi vanha osaksi talon tarinaa ja historiaa. Ja onhan kuitenkin eri asia tehdä talosta kotia ja tuoda siihen myös oma elämänjälkensä kuin museoida se esimerkiksi kertomaan 1850-luvun elintavoista.

9 kommenttia:

  1. Te teette itsellene kotia...ei kuulu muille miten sen teette..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on. :) Ymmärrän kyllä, että ihmisiä kiinnostaa, mitä hirsille tehdään. Meistä on ollut ihan mukavaa, kun rakennustyömaallemme on poikettu ja samalla on tutustunut ihmisiin. Tuo yksi kommentti tuli enemmänkin ymmärtämättömyydestä.

      Poista
  2. Allekirjoitan täysin sun ajatukset! Meillä jää hirttä näkyviin pääasiassa siksi, että uudet hirret painuvat niin voimaakkaasti että esim. pinkopahvien kiinnitys olisi hankalaa ja tapetit repeilisivät helposti seinien eläessä. Toinen syy on puhtaasti taloudellinen, uskon meidän talon olevan lämmin ilman seinien levytystäkin ja on aika suuri säästö, että hirsiseinät ovat heti valmiit :) Uskon, että teidän talosta tulee tosi upea, usein ihmettely johtuu tietämättömyyydestä, meidänkin jotkut ratkaisut ovat herättäneet ihmetystä, mutta ei sillä ole väliä kun teemme juuri sellaista taloa kuin itse tykkäämme ja pidämme hyvänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin hetken aikaa suunnittelimme uutta hirsitaloa, kun purku-urakka vähän hirvitti. Etenimme suunnitelmien kanssa jo niin pitkälle, että pyysimme ja saimme tarjouksia uudesta kehikosta. Jos meille olisi tullut uusi, olisi luultavasti hirsipintaa jäänyt samoista syistä enemmän näkyville. Uuden kehikon kanssa lähtötilanne on niin eri, kun ei luodaan kokonaan uusi talo puhtaalta pöydältä. Ja eihän sitä mikään estä sitten myöhemmin pinkopahvittamaankin, jos siltä alkaa tuntua. Me löysimme lopulta tämän valmiiksi puretun talon ja kallistuimme taas vanhaan.

      Poista
    2. Jostain tuo ei-sana hyppäsi tuonne lauseeseen, mutta ajatus tuli varmasti esille.. ;)

      Poista
  3. Niin on näitä ihmettelyitä ja "no ompa omituinen ratkaisu" -kommentteja kuultu myös meiän raksasta. Pitää vaan muistaa, että sitä kotia rakennetaan omaa perhettä (eikä kyläläisiä) varten ja antaa nuitten kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, itselle sitä taloa rakennetaan. :) Meistä on ollut mukava jutella raksalle poikenneiden kanssa, kun on tällainen vähän erilainen projekti. niin se kiinnostaa monia. Kyläläiset on positiivisesti suhtautuneet rakentamiseemme ja jotkut tarjoutuneet talkooapuunkin.

      Poista
  4. Uskon, että olette oikealla tiellä ja teette modernienkin valintojen kohdalla ne talon hengen mukaisesti! Porvariskodeissa hirsiseinät on nimenomaan peitetty tapetein ja maalauksin, joten suosisin myös alkuperäistä ajatusta. Meillä itse asiassa on juuri päinvastoin: talomme vanhin osa on korutonta torppaa, joten ajattelimme, että se taas puoltaisi hirsien esille jättämistä niiltä osin. Saas nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nähdä miten onnistutaan kylppäreiden ja muiden modernien juttujen kanssa :) Pohjalaistalot edustavat talonpoikaista rakennustapaa. Pohjanmaalla talonpojat vaurastuivat tervanpoltolla ja laivanrakennuksella. Heillä oli varaa rakentaa suuria ja komeita taloja. Yleensä talossa oli kaksi suurta tupaa, joista toinen oli arjen toimintojen keskus ja toinen tupa oli vierastupa, joka saattoi olla hyvinkin juhlavasti koristeltu ja kalustettu. Joskus olen kuullut hauskasti kutsuttavan näitä taloja myös talonpoikaiskartanoiksi.

      Poista