Pitkän tauon jälkeen tämä viikko on totuteltu miehen työssäkäyntiin ja hitaampaan rakentamisen rytmiin. Viikko lähti omalta osaltani melko väsyttävissä merkeissä liikkeelle, kun pienin valvotti monta yötä puhkeavien hampaiden kanssa.
Vähäunisten öiden jälkeen olinkin pienen tuuletuksen tarpeessa ja siihen osui sopivasti naulatilauksemme saapuminen. Niinpä ajelin yksin Purmoon ostoksille. Matkalla minua vähän huvitti, kun ajattelin, että yleensä ostoksille lähdetään maalta suurempiin kaupunkeihin, mutta minä ajelin pieniä teitä pitkin lähes satakilometriä toiseen pikkuruiseen maalaiskylään noutamaan nauloja ja tekemään muita pieniä rakennustarvikeostoksia.
Alakerran katto on nyt siis saatu nauloja vaille valmiiksi. Seuraavaksi kattolaudat kiinnitetään paremmin näillä konetaotuilla nauloilla.
Sähköjohdot meillä kulkee täysin piilotettuina. Pistorasiat ja kytkimet saadaan suurimmalta osin upotettua rintapaneeliin ja keittiössä kaapistoihin, joten meillä nämä sähköasiat eivät mitenkään erityisesti tule korostumaan. Muutama rasia ja kytkin joudutaan laittamaan pinta-asennettuina suoraan hirsiseinään ja näihin kohtiin, jotka sattuvat myös olemaan melko näkyvillä paikoilla, laitamme vanhantyyliset muoviset pistorasiat ja katkasimet.
Lundagårdin kaupasta tuli myös hankittua pieniä öljymaalipurkkeja kokeeksi. Ajattelinkin hyvissä ajoin perustaa pienen koemaalaamon sisämaalausten varalle. Maitoliitumaalia ajattelin myös kokeilla. Auro-maalia uskalsin ottaa katon maalaukseen heti isomman purkin. Lundagårdin Aja kertoi myös maalanneensa tällä maalilla kattoja. Maalin pitäisi olla himmeän mattamainen, mitä minä katon kanssa tavoittelenkin.
Kattolautojen paikoilleen saaminen toi taloon valoa mukavasti. Taloomme on tulossa värejä, myös tummiakin, mutta katosta tulee kauttaaltaan valkoinen ja lattiasta vaalea kuurilattia. Minusta huoneissa on hyvä olla jotakin yhtenäistä, vaikka värit ja tunnelmat poikkeavat toisistaan.
Ja ne värit, ne on ihania! Niistä tulen täällä varmasti kirjoittelemaan, kunhan saan koemaalaamoni käyntiin. ;) Vaihtoehtoja vain on liikaa.. helpommalla kait pääsisi, kun valitsisi, vaikka kauttaaltaan vaalean linjan, mutta sitten talomme menettäisi merkittävän osan luonteikkuudestaan. Vaikka itse koen, että värien runsaampi käyttäminen tekee sisustuksen suunnittelemisesta haastavampaa, tämä haaste on minulle silti varsin innostava ja mieluinen. Katsotaan, miten onnistun värisuunnitelmieni kanssa! Tunne on vähän samanlainen kuin suuren puhtaan taulukankaan edessä. :)
 |
| Kuistin kattoa. Kuistin ulko-ovien väriksi tulee okrankeltainen. |
:) Mielenkiinnolla jään odottelemaan, millaisiin värimaailmoihin tulet päätymään! Väreillä läärääminen on mielestäni kaikkein koukuttavinta remontoinnissa! Maaväreistä löytyy loputtomasti herkullisia sävyjä, itse sekoittelemalla saa vielä lisää, vaikeaa valita monista upeista se kaikkein mieluisin ja sopivin...
VastaaPoistaMaavärit ovat kyllä juurikin herkullisia! Tätä taloa, kun tehdään rakkaudella omaan käyttöön onkin ihanaa, että värien käytössä ei tarvitse ajatella sitä, mikä ehkä miellyttää mahdollisia ostajia. Tässä tulee yhdistymään osittain oma kiinnostus väreihin ja tilaisuus päästä kokeilemaan myös erinlaisia vanhoja maalausmenetelmiä. Tämän talon luonne minusta vain ruokkii värien rohkeampaa käyttöä, jos sellaiseen vähänkään on taipumusta.. Haluan, että talossa on kuitenkin riittävästi valoa ja tietynlainen rauhallinen ilme, joten tarkkana saa olla, mitä mihinkin laittaa. :)
PoistaVärien rohkea käyttö on jäänyt aivan liikaa sisustuslehtien "valkoista- valkoisella"- tyylisuunnan jalkoihin. Omien empiiristen tutkimuksieni nojalla uskallan väittää, että aiempina vuosikymmeninä ja -satoina erilaisia värejä käytettiin paljonkin. Sisälläkin punaista, vihreää, sinistä... Kaikkia eri sävyissään. Joten onnea ja menestystä omille värikokeiluillesi!
VastaaPoistaSe on totta, että rohkeaa värienkäyttöä löytyy runsaasti vanhoista taloista. Tyylivirtauksia on toki silloinkin ollut ja etenkin säätyläisten kodeissa on aika ajoin ollut myös vaaleita ja ilmavia sisustustyylejä. Värit ei toki enään ole niin merkityksellisiä kuin ennen, jolloin niiden käyttö viesti talon varallisuudesta. Nyt on taas toisenlaiset statussymbolit. Sisustustrendit on kyllä mielenkiintoisia ilmiöitä. :)
PoistaNuo pistorasiat ja valokatkaisimet ovat kauniita. Meillä on tuollaisia talossa, harmi, että ne täytyy uusia eikä niitä voi jättää paikoilleen.
VastaaPoistaHyviltä kuulostavat värisuunnitelmat. Meidän talossa on käytetty niin rohkeasti väriä, että tekee mieli jo siksi itsekin uskaltaa kokeilla vähän rohkeampia värejä. Lattioista tulee juuri siksi samanlaiset joka huoneeseen.
Voisikohan teidän vanhat pistorasiat ja katkasimet käyttää uudelleen. Rakennusapteekithan myy myös vanhoja katkasimia varaosina, joten olettaisin, että niitä voi käyttää, vaikka sähköt uusittaisiinkin. Uusia vanhantyylisiäkin kyllä löytyy mukavasti. Kivalta kuulostaa myös teidän remonttisuunnitelmat! :)
PoistaHeippa! Ihan mahtava blogi! Löysin tämän vasta tänään ja nyt meinaa mennä koko ilta koneen ääressä vanhempia tekstejä lukien :)
VastaaPoistaTäällä haaveillaan vanhan hirsikehikon siirrosta myös ja nyt on näyttää jotain konkreettista miehelle(joka on hieman epäileväinen...), että ei se niin mahdoton projekti ole!
Hei, kiva kun löysit tänne! :) Ei tämä mahdoton projekti ole, me ollaan tähän valintaan oltu hirveän tyytyväisiä. Mekin harkittiin tätä pitkään, välillä se tuntui hurjalta, mutta kun rakentamaan ryhdyttiin, niin kaikki on mennyt tosi mukavasti. Täällä pohjanmaalla on monta muutakin siirtoprojektia meneillään ja niistä on myös saanut tsemppiä tähän hommaan. :)
Poista