28. joulukuuta 2014

Kuvapläjäys sunnuntaikävelyltä



Täytyipä tulla vielä tekemään yksi postaus tälle vuodelle, kun sain räpsittyä kuvia valoisaan aikaan oikein kunnolla. Suuntasimme sunnuntaikävelymme, kuinkas ollakkaan, talollemme. Peltomaisemat ovat täällä alati muuttuvia taideteoksia, näihin maisemiin jo vuosia sitten ihastuimme. Hentoinen sateenkaarikin erottui taivaalla.

Talo Kalax talvimaisemassa ja yksi kaveri oikaisemassa pellon poikki.


Huurteinen piharati.




Piilujälkeä ulkona ja sisällä. Hyvin näkee, kuinka likaiset hirret tällä hetkellä on, niissä on vähän savea, sahanpurua ja vielä kerros puhallusvillan pölyä.. kuurausta odotellessa. Auringon paistaessa, piilujälki erottuu voimakkaasti. Entisaikojen kirveenkäsittelytaitoa pysähtyy aika ajoin ihailemaan.





Valon leikkiä uunin muodoissa.


Tupa iltapäivän auringossa.

Keittiön ja kylpyhuoneen välinen seinä.

Kylpyhuone hahmottuu. Perälle tulee suihku pienen seinämän taakse, vastapäätä toiseen päähän kylpyhuonetta tulee wc-tila. Vasemmalle seinustalle tulee kodinhoitotilan kaapistoa ja pyykinpesukoneet.

Kylpyhuone on rakennettu huone huoneen sisälle -periaatteella. Se on hirsirakenteista irrallaan.

Iso ikkuna tuo luonnonvaloa kylpyhuoneeseen.

Peltomaisemaa keittiön ikkunasta.


27. joulukuuta 2014

Uutta vuotta kohden


Monta pitkää ja ihanaa jouluista päivää takana. On nautittu lumesta, pakkasesta, potkukelkkailusta, kynttilän valosta, kuusentuoksusta. Syöty vatsat pullolleen, leikitty, laulettu, pelattu, odotettu, saunottu pihasaunassa. Viety haudalle kynttilä, hiljennytty ja ihmetelty joulun ihmettä!


Yksivuotiaalle joulu on ihmetystä täynnä  <3


Tästä on hyvä palata arjen aherruksiin ja käydä kohti uutta alkavaa vuotta. Tänään jatkettiin rakentamista, jospa ensi vuoden joulukuvat otettaisiin jo omasta tuvasta..

Hyvää loppuvuotta ja onnea alkavaan vuoteen!




21. joulukuuta 2014

Tänä jouluna


En muista olisiko joulu koskaan aiemmin tullut näin varkain.. Nyt se on kuitenkin jälleen täällä, se tuoksuu, se tuntuu.. ja tällä hetkellä se on valkoinen! Mietin jo ehdinkö joulun tunnelmaan mukaan tänä vuonna lainkaan -loppuvuosi, kun on ollut meillä niin kovin kiireinen ja jouluvalmistelut jääneet minimiin.


Eilen lähdimme hakemaan joulukuusta omasta "takametsästä", (köh) tuosta pienenpienestä kaistaleesta, joka yllätyksenä kuului tonttiimme. :) Kovin suurta saalista ei kylläkään saatu ja tämä päätyikin lopulta tytön omaksi kuuseksi. Minulle olisi riittänyt pieni pöytäkuusi, mutta lapset halusivat "oikean" kuusen. Oikea kuusi noudettiin vielä illalla marketin pihasta.

Riemu oli kuitenkin suuri, kun yön aikana oli tullut lunta niin, että maa oli jälleen valkea edellisen päivän vesisateen jälkeen. Oma mielikin virittyi joulun odotukseen lumen keskellä ja kuusentuoksussa.


  Tuvassa lämmiteltiin takkatulen ääressä, nyt jo kolmannen kerran.









Vuosi sitten vietimme pienimmän kastejuhlaa juuri joulun alla, nyt tämä veijari tutkii jo innokkaana ympäröivää maailmaa. Lumessa riittää ihmeteltävää ja joulukuusen palloja on erityisen mukavaa kiskoa kuusesta..





Nyt minulla ja lapsilla on alkanut joululoma, mieskin ehtii onneksi viettämään hetken lomaa. On aika toivottaa Onnellista Joulua kaikille! :)


Joulu, joulu, joulu tullut on!

Elina

14. joulukuuta 2014

Saunan lattia


Saunan ja pukuhuoneen lattia on silikonia vaille valmis. Mies laatoitti näillä kuusikulmaisilla ensimmäistä kertaa. Laatoitus oli hitaampaa ja haastavampaa kuin peruslaatoilla, mutta saatiin kuin saatiinkin tehdyksi eikä laatat lähteneet kiertämään. Meille suositeltiin näiden lasittamattomien laattojen suojausta ennen saumausta Kisu-kivisuojalla. Pesu onnistui hyvin, eikä saumalaasti juntannut laattoihin kiinni. Saumalaastina käytimme Kiillon harmaata.

Pukuhuone/tekninentila.



Halusimme saumasta laattaa tummemman, koska puusaunassa on väistämättäkin nokea ja puiden mukana kantautuvaa roskaa, joka helposti tummentaa saumat paikoitellen. Saumalaasti olikin kuivuessaan yllättävän vaaleaa. Sauna on toistaiseksi vielä pimeä koppero, kun emme ole ehtineet hankkimaan ikkunaa. Halusimme pihasaunaan ikkunan, joten sen verran puhkasemme piharakennuksen seinää päädystä, että saamme ihailla Suomen suvea saunan lauteilta. :)

Päärakennuksen kylpyhuone otetaan työn alle seuraavaksi. Väliseinää päästään rakentamaan ja lattialämmitysputkia asentamaan kylpyhuoneen lattiaan. Nyt tuntuu mukavalta, kun alkaa syntyä valmista sisäpintaakin.


Kylpyhuoneen runko ja lattiavanerointi.



4. joulukuuta 2014

Listat


Tässä on pitänyt vähän mietiskellä, minkälaiset listat taloon laitettaisiin. Sahurimme on sen verran kiireinen, että tilaukset tulee tehdä hyvissä ajoin. Alakertaan tarvitsemme lattialistaa hyvin vähän vaakasuuntaisesti kulkevan  rintapaneelin vuoksi, lähinnä eteiseen ja kuistiin.

Antiikkiverstaan sivuilla on mukavasti jaoteltu listat aikakausien mukaan. Tämä jalkalistamalli on esiinntynyt jo 1700-luvulla. Tykkään tästä yksinkertaisesta joutsenkaulamallista, tässäpä voisi olla profiili jalkalistoihin. Kuvat Antiikkiverstaan sivuilta.


Jalkalista P, pieni joutsenkaula Antiikkiverstaan höyläämö

Kattolistojen kanssa mennään maltillisesti. Meillä huonekorkeus ei ole kovin korkea, asettuu noin 2500-2600 väliin. Olemme ajatelleet kattolistaksi tätä yksinkertaista ja myös melko yleistä holkkalistaa. Tähän on helppo liittää toiseen laitaan pienempi koristelista, jos haluaa johonkin huoneeseen koristeellisemman kattolistan. Olen huomannut, että ruotsalaisissa talonpoikaistaloissa on usein tehty holkkalistaan myös koristemaalausta.

holkkalista F, antiikkiverstaan höyläämö


Ovien ja ikkunoiden pielet voisi listoittaa hieman koristeellisemmalla listalla. Meidän väliovien peilien profiili on myös koristeellinen.


Karmilauta Q, Antiikkiverstaan höyläämö
Vuorilista 1700-luku-1800-luvun alku.




2. joulukuuta 2014

Me rakentajina


Blogini ei enään päivity aivan reaaliajassa, kuten ennen.. On niin paljon muuta tohinaa, etten pysy enään rakentamisen perässä. :) Talolla on kyllä värkätty monenlaista ikkunan vesipelleistä ulkorakennuksen vedeneristyksiin. Näyttäisi siltä, että ensimmäiset laatoitustyöt alkaa olla käsillä! Lattialankkujen saapuminen vähän viivästyy, joten nyt keskitymmekin piharakennuksen saunan tekoon.


Teknisentilan vedeneristys aluilla.


Kohta saadaan aloittaa piharakennuksen lattian laatoitus. Lattiaan pääsevät nämä valkoiset kuusikulmaiset laatat.


Haluaisin, että talossa olisi vähän rosoa ja rakoja lautojen välissä. ;) Jos olisi vanhat katot ja lattiat, rosoa tulisi luonnostaan, mutta uusien materiaalien kanssa vähän pelkään, että tulee liiankin siistiä ja säntillistä jälkeä. Vanhan talon tunnelma, kun minusta syntyy pienestä epätäydellisyydestä ja vinoudesta, lonksuvista laudoista jne. Vanhojen talojen remontoimisessa voi olla sekin vaara, että talo yliremontoidaan ja tunnelma häviää sen myötä.

Mieheni on tarkka ja huolellinen rakentaja, mikä on todella hieno asia, mutta aiheuttaa jopa joskus ristiriitoja välillemme. Minä kun toivoisin, että kaikki ei olisi niin säntillistä. Kattoon piirretty viiva kuvaa hyvin mieheni tarkkaa kädenjälkeä. Minua aivan nauratti, kun tulin talolle ja katsoin kuinkas nuo naulat voi olla noin tasaisina nauhoina katoissa. Olin nähnyt mielessäni sellaisen vähän rennon ja hyppelehtivän nauloituksen, joka syntyy luonnostaan, kun naulat vain isketään vapaalla kädellä kattoon. No, ristiriidat ovat usein sitä, etten muista sanoa ajatuksiani ääneen tai oletan että toinen ajattelee samalla tavalla. Siinäpä on ihmislapsoselle oppimista!:D

Tällainen parivaljakko olemme rakentajina, toinen on huolellinen, jalat maan pinnalla (mieluusti vähän maan pinnan sisässä), käytännön osaaja, joka vie hommaa eteenpäin tasaisesti ja varmasti ja toinen idealisti, taiteilijasielu, asioiden selvittäjä, ideoija ja visuaalisen ilmeen luoja. Tässä rakentamisessa täydennämme kyllä hyvin toisiamme, homma ei levahda suuntaan eikä toiseen liikaa, kun kumpikin pitää omistaan kiinni, mutta joustaa tarvittaessa. Tämä rakentaminen on ehdottomasti yksi hienoimpia asioita, mihin olemme yhdessä ryhtyneet.




Mutta ainakin tämä talo on nyt huolella ja rakkaudella rakennettu. Luotan sataprosenttisesti mieheeni, mihin työhön hän ikinä talolla tarttuukaan. Stressaavaa olisi laukkoa katsomassa työmiesten perään, jos ei luottaisi tekijään täysin. Saamme olla myös kiitollisia, että kaikki ulkopuoliset tekijät, jotka taloprojektiimme on osallistuneet, ovat osoittautuneet todella hyviksi ja alansa osaaviksi tekijöiksi. Olemme usein pohtineet, miten hienosti kaikki ovat hommansa hoitaneet ja myös kunnioittaneet vanhan talomme luonnetta.



25. marraskuuta 2014

Lämpöeristystä ja paperointia


Nyt on meillä alakerta lämpöeristetty ja lattian paperoinnit ovat hyvällä mallilla. Sunnuntaina piti käydä näpsäsemässä kuva, kun oli jopa vähän lunta maassa ja aurinkokin näyttäytyi.



Kovin on pimeää, mutta työt edistyy hiljalleen koko ajan.


Paperoitu tuvan lattia. Vähän on tuotu jouluakin tupaan. :)




21. marraskuuta 2014

Värikokeiluja


Meillä on nyt sovittuna villanpuhallus ensi viikon maanantaille.  Sen jälkeen saa lattiat paperoida ja lattialankut asentaa ja laittaa lämpöjä päälle alakertaan. Minulla on oksalakat ja kattomaalit odottamassa, jospa muutaman viikon kuluttua pääsisi jo maalaamaan.

Eilen kävin talolla pitkästä aikaa päivänvalon aikaan. Mies oli siivonnut talon villanpuhallusta varten perusteellisesti. Tunnelma on joka kerta jollakin tavalla pysäyttävä, talossa on uskomattoman hiljaista ja levollista. Vanha yksinkertainen pohjaratkaisu on selkeä ja rauhallinen. Olen hiljalleen antanut itselleni luvan alkaa odottamaan taloon muuttamista. Tuntuu ihmeelliseltä, että saamme joskus oikeasti asua tuossa merkillisessä talossa. :) 

Seinien maalaus ja pintakäsittely ei vielä pitkään aikaan ole ajankohtainen, mutta olen jonkin verran haudutelut värimaailmoita mielessäni. Tuvan kohdalla minulla on ollut kaksi vaihtoehtoa mielessä. Toisen vaihtoehdon värimaailma on haettu pienestä sabluunamaalauksen palasesta, joka löytyi talomme hirsistä. Meillä ei täällä vuokrakodissa ole luonnonvaloa enään juurikaan, värit vääristyvät, mutta ei välitetä siitä.





Toinen vaihtoehto tuvan värimaailmaan olisi lämmin punertava sävy, jonka päälle voisi tehdä roiskemaalausta. Monessa museossa olen nähnyt näitä seiniä ja ihastunut lämpimään tunnelmaan. Sekoittelin poltettuun terraan okrankeltaista pigmenttiä ja löysin mukavan sävyn. Tämän värin kanssa rintapaneeliin kävisi niin monenlainen sävy, se voisi olla vihreään tai siniseen taittava harmaa, myös tämä kuvassa näkyvä umbranharmaa sellaisenaan sopii minusta hyvin. Kuva vääristää punaisen kylmemmäksi, se on enemmän alla olevan kuvan mukaan tiilenpunertava.






Alakerran porstuakamarin sabluunamaalauksen pohjaväriksi ajattelin sinivihreää, rintapaneeliin umbranharmaata.  Satuin löytämään taidetarvikkeistani bigmenttejä, joten sekoittelemiseksihan tämä maalikokeilu meni. Maalailin pieniä laudanpaloja, niitä on hyvä kuljetella paikasta toiseen ja kokeilla vanhojen huonekalujen  kanssa yhteen.

 


Tilasin aiemmin Antiikkiverstas Wilmasta sabluunavihon. jossa oli muutamia malleja. Muokkasin omaa sabluunaani varten tuota Kristoffers farstu -tapettimallia.  Malli on sellaisenaankin kaunis, mutta kuvio on niin pallomainen, että tein siitä vähän soikeamman. Yksinkertaistin myös sitä niin, että selviän kahdella värillä ja sabluunalla kolmen sijaan. Saa nähdä, miten tästä selvitään näin ensikertalaisena.. Vihon mukana tuli myös sabluunakalvoja. Teimme lasten kanssa pienen sabluunan ja hyvältä ja kestävältä tuo muovi vaikutti. Helppo pestä käytön jälkeen.

Mies vähän kauhistelee näihin kuluvaa ajan määrää. Minä en odotakkaan, että nämä tulisi hetkessä valmiiksi, sabluunakuvioita voi tupsutella, vaikka vuosien päästä. Riittää, että ennen muuttoa on pohjamaali maalattuna. Minulla on valtavasti näitä "jatkojalostusideoita" mielessä, mutta käsillä tekeminen vie aikaa, joten en oikein edes osaa ajatella, että talomme olisi koskaan aivan valmis.

Olisi ollut mukava osallistua jollekkin kurssille, jossa olisi opeteltu sabluunamaalausta, mutta en ole ainakaan vielä löytänyt mitään sellaista kurssia, niin päätiin opetella itsekseni. Tässäpä vinkki teille konservaattoreille sekä restauroijille, kurssejanne harrastajille vaikkapa kansalaisopistoon kaivattaisiin monipuolisemmin eri aiheista! :)
 


 
Keltaisesta löysin ihanan sävyn. Olen ajatellut sutia tuota maalia paikkaan, jota en vielä kerro, jotten liikaa järkyttäisi teitä näillä kummallisilla värimaailmoillani. ;)




Siniset sävyt on vielä koittamatta, niitä meillä ehkä näkyykin enemmän huonekaluissa kuin seinäpinnoilla tai listoissa. Kuistin lattia, joka maalataan, voisi tulla kyllä siniharmaalla sävyllä.



Värien ajatteleminen näin harmaaseen vuodenaikaan on oikein piristävää! :)



13. marraskuuta 2014

Pitkästä aikaa..


Vielä muutama viikko sitten keskityimme vain rakentamiseen, nyt meillä onkin aivan toisenlainen arki täällä. Lapset aloittivat päivähoidon, minä ajelen loppuvuoden päivittäin Vaasaan asti. Nyt on niin paljon uutta mielenkiintoista ajateltavaa sekä opittavaa ja illalla taas haluan antaa jokaisen minuutin lapsille. Joten tätä blogia ehdin nyt harvemmin päivittämään.


Talolle en ole ehtinyt juurikaan. Mies on siellä kyllä käynyt rakentamassa aina, kun se on ollut mahdollista. Valoisa aika tuntuu nyt kovin lyhyeltä ja kuvien ottaminen on tällä hetkellä jäänyt täysin. Palaan tänne, kun ehdin taas ajattelemaan rakentamista..

 Mukavia marraskuun päiviä!




1. marraskuuta 2014

Raksa-aikaa ja väri-inspiraatioita


Nyt on meillä alkanut "todellinen" raksa-aika, joka vaatii erityistä jaksamista kummaltakin. Minä hoidan lapset ja kodin, mies käy töissä ja rakentaa. Tällä hetkellä on sellaiset työvaiheet, että järkevintä on näin. Sisustustöihin pystyn varmasti välillä paremmin osallistumaan.

Nyt pidetään kiinni perusasioista, syödään hyvin ja nukutaan riittävästi. Koko perheen yhteistä aikaa on pieni hetki miehen palattua töistä, onneksi sentään kerran päivässä ollemme kaikki pöydän ääressä yhteisellä aterialla! Lapset laitan nukkumaan ennen kuin mies palaa raksalta, sitten on taas hetki aikaa olla kahden ja vaihtaa päivän kuulumiset. Päivät vilahtavat melko joutuisaa, on niin monenlaista, kerhoa, koulua, harrastuksia, kavereita, synttäreitä, kahvitteluhetkiä.. elämä tuntuu täydeltä, mutta hyvältä.

Nyt on myös tämä aika syksystä, kun tekisi mieli käpertyä sohvannurkkaan hyvän kirjan kanssa ja olla vain, kuunnella musiikkia ja sytytellä kynttilöitä. Tämä pysähtyneisyys ja hitaus on silti mukavaa, siitä usein kumpuaa uusia ajatuksia, ideoita ja unelmia. Olen taas kaivanut kaikki ihanat inspiroivat kirjat ja lehdet käden ulottuville.
                         
Näiden kolmen alla olevan kuvan kohdalla pysähdyn aina katsellessani kirjaa Yhdeksän taloa ja kirkko. Minusta nämä kuvat huokuvat lämpöä ja kodikkuutta. Vaikka tilat on meidän tupaamme nähden kuvattu hyvin erityyppisestä arvokkaasta kartanorakennuksesta ja sisustus on näissä huoneissa varsin elegantti, voisin nähdä meilläkin tämän värimaailman "talonpoikaistettuna". Vaalea lankkulattia ja lämpimänkeltainen sävy ovissa ja rintapaneeleissa on ihana yhdistelmä ja sinivalkoinen kaakelitakka raikastaa sitä kauniisti.






Kuvat kirjasta Yhdeksän taloa ja kirkko.


Uusimmassa Gård  & Torp -lehdessä oli myös keittiö, jossa yhdistyy sininen ja keltainen kauniisti. Alla oleva kuva on pienemmästä torpasta. Yllättävän hyvin myös Ikean ruokapöytä istuu tuonne muutoin hyvin perinteisillä materiaaleilla ja kalusteilla sisustettuun huoneeseen.

Meidän pitäisi myös löytää keittiöön suuri ruokapöytä. Olemme aina menneet keittiönpöydän kanssa jollakin valiaikaisviritelmällä, nyt toivoisin vihdoinkin uuteen kotiin löytäväni suuren kunnollisen ruokapöydän. Olemme harkinneet sen tekemistä myös itse vanhoista lankuista. Keittiönpöytä saisi olla myös sellainen, jonka puhtaanapito olisi kohtuu helppoa ja jonka ympärillä on mukava istua. Meidän keittiöön mahtuu pitkä pöytä, ei haittaisi, vaikka pöydällä olisi mittaa kolmekin metriä.


Kuva Gård & Torp.


Tämä alla oleva kuva on myös Gård & Torp -lehdestä. Näkymä linnan keittiöstä olisikohan sitten ruokailuhuoneeseen, jossa näkyy keltainen seinä, siniharmaa klaffipöytä ja vaalea puulattia.

Tämä väriyhdistelmä on ehdottomasti yksi hyvä vaihtoehto. Minusta on alkanut tuntua, että talomme alakerrassa on liian vähän huoneita, kun ihania värivaihtoehtoja olisi, vaikka kuinka, mutta vain muutaman voin toteuttaa täällä alakerran kolmessa huoneessa. :D Kesällä kävin Uudessakaarlepyyssä Kuddnäsin museossa, jonka huoneet olivat kaikki erivärisiä. Oli keltaista, sinistä, vihreää, harmaata ja punaista huonetta, mutta kauniin rauhallisissa sävyissä. Roiskemaalausta löytyi myös monen värisellä pohjalla.  Lähes kaikissa huoneissa oli kuurilattia ja valkoinen katto. Sieltä sain paljon ajtuksia myös meidän värivalintoihin.



Kuva Gård & Torp.


Tämä kuva, jonka olen aiemminkin tänne blogiin laittanut ja joka on otettu siirretystä pohjalaistalosta, inspiroi tunnelmallaan minua yhä uudelleen. Ja tunnelma on tietenkin aivan toisenlainen paikan päällä, kuin tällaisen pienen kuvan välityksellä. Sisustusasioissa tämä talo on ollut meille tärkeä suunnannäyttäjä. Tämän kautta olemme myös oppineet ymmärtämään talomme luonnetta aivan toisella tavalla. Talomme tulee samalta paikkakunnalta tämän talon kanssa ja näissä taloissa on paljon yhtenäisiä piirteitä. Rakennusajankohdatkin lienee melko samoilla tietämillä.




Keltaisen, ruskean, valkoisen ja sinisen yhdisetelmä toimii hienosti. Tämä talo ei ole museo vaan aivan nykyaikaiseen asumiskäyttöön tehty. Tuntuu uskomattomalta, kuinka jollakin on taito rakentaa uudelleen näin autenttisen oloista ympäristöä. Sabluunamaalaus keltaisella pohjalla on tuossa omaan silmääni valtavan kaunis!! Toivottavasti onnistuisimme luomaan tämän suuntaista tunnelmaa kotiimme. :)

Olen viime päivinä tehnyt pieniä koemaalauksia ja hullaantunut  taas väreistä ja oikeiden sävyjen löytämisestä. Pellavaöljymaalit vain kuivuvat kovin hitaasti, joten niistä voisin myöhemmin kertoa enemmän.

Rauhaisaa Pyhäinpäivää!


25. lokakuuta 2014

Ostoksilla


Pitkän tauon jälkeen tämä viikko on totuteltu miehen työssäkäyntiin ja hitaampaan rakentamisen rytmiin. Viikko lähti omalta osaltani melko väsyttävissä merkeissä liikkeelle, kun pienin valvotti monta yötä puhkeavien hampaiden kanssa.

Vähäunisten öiden jälkeen olinkin pienen tuuletuksen tarpeessa ja siihen osui sopivasti naulatilauksemme saapuminen. Niinpä ajelin yksin Purmoon ostoksille. Matkalla minua vähän huvitti, kun ajattelin, että yleensä ostoksille lähdetään maalta suurempiin kaupunkeihin, mutta minä ajelin pieniä teitä pitkin lähes satakilometriä toiseen pikkuruiseen maalaiskylään noutamaan nauloja ja tekemään muita pieniä rakennustarvikeostoksia.

Alakerran katto on nyt siis saatu nauloja vaille valmiiksi. Seuraavaksi kattolaudat kiinnitetään paremmin näillä konetaotuilla nauloilla.




Sähköjohdot meillä kulkee täysin piilotettuina. Pistorasiat ja kytkimet saadaan suurimmalta osin upotettua rintapaneeliin ja keittiössä kaapistoihin, joten meillä nämä sähköasiat eivät mitenkään erityisesti tule korostumaan. Muutama rasia ja kytkin joudutaan laittamaan pinta-asennettuina suoraan hirsiseinään ja näihin kohtiin, jotka sattuvat myös olemaan melko näkyvillä paikoilla, laitamme vanhantyyliset muoviset pistorasiat ja katkasimet.




Lundagårdin kaupasta tuli myös hankittua pieniä öljymaalipurkkeja kokeeksi. Ajattelinkin hyvissä ajoin perustaa pienen koemaalaamon sisämaalausten varalle. Maitoliitumaalia ajattelin myös kokeilla. Auro-maalia uskalsin ottaa katon maalaukseen heti isomman purkin. Lundagårdin Aja kertoi myös maalanneensa tällä maalilla kattoja. Maalin pitäisi olla himmeän mattamainen, mitä minä katon kanssa tavoittelenkin.




Kattolautojen paikoilleen saaminen toi taloon valoa mukavasti. Taloomme on tulossa värejä, myös tummiakin, mutta katosta tulee kauttaaltaan valkoinen ja lattiasta vaalea kuurilattia. Minusta huoneissa on hyvä olla jotakin yhtenäistä, vaikka värit ja tunnelmat poikkeavat toisistaan. 

Ja ne värit, ne on ihania! Niistä tulen täällä varmasti kirjoittelemaan, kunhan saan koemaalaamoni käyntiin. ;) Vaihtoehtoja vain on liikaa.. helpommalla kait pääsisi, kun valitsisi, vaikka kauttaaltaan vaalean linjan, mutta sitten talomme menettäisi merkittävän osan luonteikkuudestaan. Vaikka itse koen, että värien runsaampi käyttäminen tekee sisustuksen suunnittelemisesta haastavampaa, tämä haaste on minulle silti varsin innostava ja mieluinen. Katsotaan, miten onnistun värisuunnitelmieni kanssa! Tunne on vähän samanlainen kuin suuren puhtaan taulukankaan edessä. :)



Kuistin kattoa. Kuistin ulko-ovien väriksi tulee okrankeltainen.