26. huhtikuuta 2017

Suomen kevättä!



Kevät keikkuen tulevi -totta vieköön! Jotenkin tämä aamu oli niin surkuhupaisa, että piti laittaa pari kuvaa muistoksi tännekin.  Koululaisten leuat loksahti epäuskoisesti alas, kun he aamulla herätessään katsoivat ikkunasta ulos. Pikkupojat taas mutisivat jotakin hiihtämisestä. :D Olen vielä pitänyt lasten toppavaatteet kaapissa kevätvaatteiden rinnalla, eikä mieskään ole kiirehtinyt kesärenkaiden kanssa. Tätäköhän me ollaan alitajuntaisesti odoteltu..










25. huhtikuuta 2017

Odottelua ja aulatilan ideointia




Nyt on sellainen tilanne, että yläkertaan ei voi kuin kurkistella portaiden yläpäästä ja odottaa ensimmäisen lattiamaalikerroksen kuivahtamista. Mutta hyvä niin sillä välillä tehdään taas hetki töitä muiden ihanien vanhojen rakennuksien parissa..




Onneksi yläkerrassa on enään vain nämä loput maalaukset jäljellä, mutta kuten tiedätte pellavaöljymaalien kanssa valmista tulee kovin hitaanlaisesti. En odota yläkertaa ainoastaan sen vuoksi, että lapset saavat huonetilaa, sillä itsekin saan jotakin hyvin tärkeää -oman työpisteen! Se tulee enemmän kuin tarpeeseen. Suurin kiitos siitä kuuluu siipalle, joka on taas viime päivät ahkeroinut yläkerran kimpussa. Työtila näyttäisi nyt valmistuvan juuri sopivasti äitiyslomani loppuun.




Koska teen töitä tietokoneella, en kovin suurta tilaa tarvitse. Työpiste sijoittuu tuohon aulan nurkkaan, joka näkyy ylemmässä kuvassa oikealla. Rakennuspiirustustulostin tulee aiheuttamaan enemmän päänvaivaa suurikokoisuudellaan. Saa nähdä, miten saan sen järkevästi sijoitettua aulaan, josta ovia lähtee joka suuntaan. Onneksi kaikkia ovia ei vielä käytetä aktiivisesti.

Työpisteestä olen saanut myös uuden sisustushaasteen. Miten saada kauneus, viihtyvyys ja hyvä ergonomia samaan pakettiin? Heittäkääpä rohkeasti idoita tällaiseen vanhan talon työpisteeseen. Kaikki otetaan ilolla vastaan, sillä hankintoja ei ole vielä tehty. Ainakin nämä vanhat mööpelit pitänee tässä kohdin unohtaa. Työpöydäksi olen katsellut Ikean Linnmon -pukkipöytää, sarjaan kuuluva tuolikaan ei ole hullumman näköinen. Molemmissa saa säädettyä korkeutta. Nämä ovat kuitenkin puisia huonekaluja ja niihin voisi sutia myös hieman pehmeämmän sävyn päälle, vaikka pellavaöljymaalilla.

LINNMON / FINNVARD Pöytä IKEA Pöytälevyä voi halutessaan kallistaa kirjoittamista, maalaamista tai piirtämistä varten jalkoja säätämällä.


21. huhtikuuta 2017

Roiskemaalausta vai ei?



Olen täällä arponut, että tekisinkö poikien huoneeseen roiskemaalausta lumppupaperiseinille. Kannatatteko ajatusta? Pienet herrat ovat antaneet suostumuksen asialle, mutta äiti ei ole vielä ratkaissut jaksaako ryhtyä hommaan. Roiskimisessa ei ole mitään ongelmaa, mutta se  muiden paikkojen suojaus.. Roiskeet voisivat tuoda hauskankin kontrastin modernille tapetille. Pikkuisen näin harmaana meinaa seinät olla vähän pliisut makuuni, mutta toisaalta saahan huonekaluilla ja muulla tavaralla tarvittaessa jytyä huoneeseen.




Päädyin lopulta maalaamaan seinien alaosan vaaleaksi, toinen maalikerros on vielä maalaamatta ja sen vuoksi alaosa näyttää vähän rumankirjavalta. Tämä vaalea alaosa tekee huoneesta kyllä mukavan valoisan. Tykkään tosi paljon tuosta, kun seinät on kokonaan lumppupaperoidut ja lista jakaa sen kahteen osaan. Olen luultavasti päätymässä tähän ratkaisuun myös keittiön seinien kanssa. Yläosaan voisi keittiössä maalata sabluunalla. Nyt olen tyytyväinen, etten lähtenyt hosumaan keittiön seinien kanssa liian aikaisin. Lumppupaperi, roiskemaalaus ja sabluunajutut ovat osoittautuneet mun jutuiksi! Savirappaus olisi myös kovasti kiinnostava, mutta en ole vielä saanut siippaa oikein innostumaan siihen, että alettaisiin ämpärikaupalla kantamaan rapaa sisään. ;)




Nyt pitäisi löytää sopivan kokoisia huonekaluja lastenhuoneisiin. Sänkyjä löytyy, mutta pieniä kaappeja ja koulupöydiksi soveltuvia vanhoja talonpoikaispöytiä on etsinnässä. Ongelma noissa vanhoissa pöydissä vain tahtoo olla, kun jalkatila jää niissä usein turhan pieneksi.




Tämä jalkapallotapetti on  kyllä niin meidän vanhimman pojan näköinen ja myös mieluinen hänelle. Poika ehti jo huolehtimaan, että jos hän joskus muuttaa tuvan päälle tulevaan huoneeseen, jalkapallotapetti jääkin tähän huoneeseen. Mutta onneksi tapettia jäi hyvä määrä jemmaan, jos se vielä muutaman vuoden päästäkin tykästyttää.


Tapetti Boråstapetter Lilleby 2681



19. huhtikuuta 2017

Illan viimeiset säteet



Ihan uskomatonta, miten auringonvaloa riittää jo lasten nukkumaanmenoaikaan saakka. Ja kello pääsee varkain livahtamaan aina vähän liian myöhäiseen..




Kevät- ja kesäiltoina tuvassa alkaa uskomaton valojen ja varjojen leikki. Välillä on aivan mystisiä tunnelmia. Pitää vain pysähtyä ja katsella ympärilleen. Melkein olin unohtanut tämän pitkän ja niin pimeän talven aikana.




Yläkerrassa taas on vähän touhuttu.. ja ollaan jo hyvin lähellä valmista. Odotan niin, että saan sisustaa tämän tuvan lopullisesti olohuonekäyttöön. Tämä on minun ehdoton lempparihuone koko talossa. Iso valoisa tila, josta aukeaa näkymät kolmeen ilmansuuntaan. Miljoona lego-palikkaa saa pian muuttaa täältä yläkertaan. Sitten on luvassa enemmän tunnelmakuvia.




Ajatelkaas, meidän tuvassa kaikki näkyvillä olevat pinnat on uutta materiaalia kahta kattoparrua ja väliovia lukuunottamatta. Lumppupaperiseinät, kattolaudat, listat, lattialankut, rintalistat, ikkunat, uuni.. Tällä talolla on vanha sielu, mutta uudet vaatteet.

Lisään tämän postauksen myötä blogiin uuden tunnisteen nimellä tunnelmia. Kerään tunnisteen alle tunnelmakuvia talostamme. Uskoisin, että niitä tulee jatkossa otettua vähän enemmän, kun huoneet pääsevät niille suunniteltuun käyttötarkoitukseen.





17. huhtikuuta 2017

Pääsiäistä ja turhin huonekalu?



Täällä on pääsiäisen aika pyhitetty levolle ja kotana oloilulle. Ainoastaan pitkänäperjantaina käytiin kyläilemässä ja lauantaina vähän maalasin yläkerrassa. Hyvää on tehnyt vain olla koko perheellä kotosalla monta päivää. Tuvassa istuskellessa katselen usein meille kertyneitä huonekaluja. Tänään mietin, että mikä huonekalu olisi sellainen josta viimeisenä luopuisin -kaappikello! Se on kaikista turhin kapine, ei näytä aikaa ja on vähän rikkinäinenkin, mutta se on kaikesta huolimatta tuvan katseenvangitsija.




Jotenki se myös kuvastaa tämän asumisen filosofiaa. Ajalla ei ole niin merkitystä, esteettisyys käytännöllisyyttä edellä vähän kaikessa ja niin, pieni keskeneräisyys tietenkin kuuluu asiaan. Mamsellikellossa helmat on nimittäin  päässeet vähän repaleisiksi. Tämän mööpelin kohdalla olemme kyllä päättäneet turvautua huonekalurestauroijan apuun, joten kaappikello saa vielä tovin odottaa ehostusta.








Lauantaina oman ohjelmanumeronsa järjestivät pääsiäisnoidat. Tästäkin talosta liikkeellä oli kokonaista kolme noitaa ja yksi musta kissa. Kolmevuotias tyytyi vielä pitämään noitavahtia ikkunassa ja verotti aina tilaisuuden tullen trulleille varattuja karamelleja suuhunsa.. voi sitä makean määrää, mutta onneksi vain kerran vuodessa!






12. huhtikuuta 2017

Komeat pohjalaistalot



On pitänyt jo aikoja sitten kirjoittaa postaus tästä upeasta kirjasta, mutta jotenkin asia on vain jäänyt kiireiden alle. Palaan vielä siis viime kesän asuntomessuihin sen verran, että asuntomessujen teemanahan oli pohjalaistalot ja meidän talo sivukohteena edusti tällaista perinteistä pohjalaistaloa. Aivan huikeaa oli, että saimme vielä messuille jakoon tämän Helsingin yliopiston Ruralia instituutin toteuttaman Komeat pohjalaistalot -kirjan aivan uunituoreena. Moni meillä messuilla vierraillut on vielä jälkikäteenkin kiitellyt ja ihastellen ihmetellyt kirjaa. Tämän tiiviin tietokirjan pohjalaistalokulttuurista ovat kirjoittaneet Matti Mäkelä ja Sulevi Riukulehto.




Muistan vielä selvästi, kun aloimme tosissamme pohtia oman pohjalaistalon hankkimista tai rakentamista ja yritimme etsiä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Eipä ollut kovin helppoa löytää kirjastostakaan juuri mitään aiheeseen liittyvää. Myöhemmin käsiini saamaani Toivo Vuorelan Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset kirjaa olisi silloin kaivattu kovasti. Kirja on kirjoitettu vuonna 1949, joten pohjalaistalokulttuurista kertovalle uudemmalle kirjallisuudelle tuntui jo kovasti olevan tilausta. Tätä aukkoa paikkaamaan saimme siis tämän upean kirjan, Komeat pohjalaistalot.




Kirjassa on myös todella hieno ja havainnollistava kuvitus. Kirja sisältää aiemmin julkaisematonta kuvamateriaalia, kuten Julia Widgrenin varhaisia valokuvia jo 1870 -luvulta, Toivo Salervon sekä Alvar Aallon akvarelleja ja piirroksia.




Tämä kirja on todella merkittävä kaikille pohjalaistalokulttuurista kiinnostuneille. Tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta pohjalaistalojen näkökulmasta ja uskallan toivoa, että saamme lisää aihepiiriä käsitteleviä kirjoja. Tätä kirjaa jaettiin asuntomessuilla muistaakseni 3000 kappaletta. Onnekas, joka sait tämän kirjahyllyysi. :)






8. huhtikuuta 2017

Pääsiäistä kohti



Blogi on ollut hiljainen, mutta elämä täällä vilkasta. Valo ja lämpö on kutsunut lenkkipolulle ja pihalle puuhastelemaan. Lapset viihtyvät nyt hyvin ulkona, leikkivät majassa, läträävät veden kanssa, kaivelevat pyöriä talviteloilta.. Kuisti on täynnä kuraisia ulkovaatteita ja hujan hajan jääneitä kumisaappaita. Mutta ei haittaa, sillä tuntuu että elämä on tässä vahvasti läsnä. Olemme usein ihmetelleet miehen kanssa sitä tunnetta, kun tuohon pihaamme johtavalle tielle saapuu, miten kotiin sitä tunteekaan tulevansa. Saamme olla siitä tunteesta kiitollisia ja onnellisia.




Eilen aamupäivällä saimme tänne kahvitteluseuraa. Vieraamme toivat tullessaan maatiaiskanojen ja ankkojen luomumunia. Olen ollut höperön ihastuksissani näihin muniin. Molemmissa munissa oli niin kaunis sävy, että tänä vuonna saimmekin luonnollisen kauniita pääsiäiskoristeita näistä.




Tänään olikin sitten hyvä syy tehdä pannaria kananmunista. Ankkojen munista taas ajattelin leipoa jotakin hyvää pääsiäiseksi. 




Eipä täällä siis mitään ihmeellistä. Tavallinen arkinen puuhastelu tuntuu vain erityisen arvokkaalta ja terapeuttiselta tämän maailman melskeen keskellä. Jospa tässä taas pian palattaisiin myös yläkerran kuulumisiin..

Mukavaa huomista sunnuntaipäivää kaikille!