21. elokuuta 2016

Yläkerran kattoa ja seinäpintojen mietiskelyä



Mies aloitti eilen laudoittamaan yläkerran kattoja. Aikamoisia jiirejä näissä keskiosan huoneissa onkin. Toisaalta hienoa, että monimuotoiset kattorakenteet jää näkyville, mutta on näitä vaan aika työlästä ja hidasta laudoittaa. Mies ei halunnut jiireihin listoja, joten laudoitus tehdään varmasti haastavimmalla tavalla jokainen lauta oikeaan kulmaan viistäen..






Olen välillä miettinyt tapettejakin yläkerran huoneisiin, mutta lumppupaperiin taidetaan kuitenkin päätyä. Sillä vain tulee niin vanhahtava tunnelma, että tämän ikäiseen taloon se tuntuu juuri oikealta tavalta paperoida seinät. Poikien huoneessa seinät paperoidaan kauttaaltaan. Tytön huoneeseen tulee laudoitetut seinät, paitsi yksi seinä paperoidaan. Paperoidulle seinälle haluaisin maalata sablonilla. Taas on tullut larattua ihania kirjoja läpi ja etsiskeltyä ideoita yläkertaan. Alla olevassa kuvassa on ihana tunnelma ja värit! Lumppupaperiseinänkin voisi maalata alaosasta eriväriseksi ja laittaa vain listan ylä- ja alaosan väliin. Tätä voisi harkita poikien huoneessa.


Kuva kirjasta Kartanoista huvimajaan


Kaunis sablonikuvio löytyi kirjasta Kuningattaren kaupungissa. Tätä täytyy harkita tytön huoneeseen.


Kuva kirjasta Kuningattaren kaupungissa


Aulassa jää pari hirsiseinää näkyville, loput laudoitetaan. Kevättalvella ihastuin näihin liimamaalattuihin hirsiseiniin Jyväskylän Toivolan vanhassa pihassa. Onko kenelläkään kokemusta liimamaalilla maalaamisesta? Tuleeko pinnasta peittävä yhdellä maalikerroksella? Miten maali toimii uudessa laudoitetussa seinässä? Olisipa mukava kuulla kokemuksia.






20. elokuuta 2016

Vanha rautasänky



Asuntomessuille sisustimme tuvan olohuoneeksi. Tuntui mukavammalta, että tuvassakin oli muuta katseltavaa, kuin pelkkiä lastensänkyjä. Nyt kun messut ovat onnellisesti ohi ja olemme saaneet asettua taas taloksi, on täytynyt tuoda lastensänkyjä takaisin tupaan.




Ekaluokkalaiselle haettiin varastosta vanha rautasänky.  Aika nätisti tällainen pieni sänky solahti tuvan nurkkaan. Tämän hankimme jo kevättalvella yläkerran pientä makuuhuonetta ajatellen. Meillä on monta talonpoikaista vanhaa sänkyä, mutta ne ovat todella leveitä ja massiivisia, joten kuistin päälle tulevaan pieneen huoneeseen laitetaan tämä vähän sirompi ja kapeampi sänky.  Minusta nämä vanhat rautasängyt ovat kyllä aika suloisia!




Tänään on pitkästä aikaa kuulunut kolinaa ja pauketta yläkerrasta. Pikkuhiljaa lastenhuoneiden rakennuskin taas käynnistyy..  Mukava ajatus, että nämä sängyt saadaan joskus kantaa yläkertaan!



14. elokuuta 2016

Keittiön maalattu lattia ja uudistunut valaistus



Maalasimme keväällä keittiön lattian ja miehen nikkaroiman ruokapöydän vaalean harmaaksi. Nyt kun illat ovat pimentyneet, tämä on tuntunut hyvältä ratkaisulta. Keittiö on paljon raikkaampi ja valoisampi. Enään ei tunnu, että hirsiseinille täytyisi tehdä jotakin. Viime talvena, kun mietin niiden maalaamista tai tapetoimista.

Ostin kesällä myös keittiöön pari Bloomingvillen seinälyhtyä paikallisen sisustusliikkeen poistotuotteista. Nämä lyhdyt valaisevat peilin ansiosta todella tehokkaasti keittiön, eikä muuta valaistusta ole keittiössä tarvittu iltaisin. Kynttilänvalo tuo myös seinien kauniin piilutuksen hienosti esille. Päivän helmihetkiä onkin, kun lapset ovat nukahtaneet tupaan ja saamme miehen kanssa rauhassa nauttia iltateen viihtyisässä keittiössä. Tunnelma on niin rauhoittava ja pysähtynyt.

Keittiöön on myös saatu pöydän päälle uusi valaisin. Se on Antiikkiverstaan isompi suutarinlamppu. Aiemmin meillä oli tässä pöydän päällä Ikean Ranarp-valaisimet, mutta niiden möhkömäinen muoto jotenkin häiritsi ja valo ei tuntunut mukavalta. Yksi tällainen suutarinlamppu tuntuu paitsi keveämmältä myös valaisee paljon kauniimmin ja tehokkaammin. Keittiössä tuntuu siis palat loksahtaneen paikoilleen viime talven jäljiltä, kun silloin tuntui, että keittiössä on hieman liian raskas tunnelma pimeään aikaan.







9. elokuuta 2016

Jälleen kotona



Messut takanapäin, mutta mielenkiintoisena ja antoisana kokemuksena muistoissamme halki elämän. Olo on helpottunut, mutta samalla suorastaan hämmentynyt kaikesta siitä positiivisen palautteen ryöpystä, jota talomme oheiskohteena sai osakseen. Näitä palautteita ja kommentteja emme itse olleet vastaanottamassa, vaan vietimme perheen kanssa lomaa koko messujen ajan toisaalla.  Minä tietenkin jännitin ja stressasin jättää keskeneräisen kotimme messuvieraiden arvioitavaksi. Paljon olisi vielä halunnut ehtiä ennen messuja niin sisällä kuin ulkona, mutta pakko oli myöntyä siihen, että ihan jokainen lista eikä kaapin kylki ollut lopullisesti maalattuna vielä alakerrassakaan messuihin mennessä. Messuvieraita se ei silti ole tuntunut haittaavan. :)




Käykää lukemassa Kitinojan perinnekylän facebook- sivuilta talomme esittelijän kommentti messukokemuksesta. Siihen tuntuu kiteytyvän kaikki. Kävijämäärät ylitti iloisesti kaikki odotukset, kohde kun oli täysin messuvieraiden omien kulkumahdollisuuksien varassa ja suhteellisen kaukana itse messualueesta. Oli mukava selata vieraskirjaa ja nähdä, mistä kaikkialta vierailijoita oli tullut. Voisi sanoa, että hyvin läheltä ja hyvin kaukaa, aina maapallon toiselta puolelta saakka. :)






Meille oli kyllä tarpeellista viettää rakennusvuosien jälkeen kerrankin monen viikon loma täysin irti kaikesta rakentamisesta ja työympyröistä. Oli ihanaa tehdä pidempiä ja lyhyempiä reissuja ja retkiä koko perheen voimin. Jätin myös blogin pidon lomalle ja kameran kaappiin. Mutta kyllä oli ihanaakin ihanampaa tulla taas takaisin kotiin, joka messujen jäljiltä siistinä ja kauniina odotti elokuun ilta-auringossa. Parasta on ollut kuulla lasten kommentit kotiinpaluun ihanuudesta. Seitsemänvuotias poikamme tosin totesi heti paluuillan iltapalapöydässä, että talo ei enään näytä yhtä siistiltä, kuin messujen aikana. Arki siis palautui melko nopeasti lelu-, tiski- ja pyykkikaaoksineen. :)






Tällä viikolla mies aloitti työt, lapset lähtevät kouluun ja päivähoitoon. Lempivuodenaikani on käsillä. Nautin kesän rientojen jälkeen siitä, kun elämä taas asettuu uomiinsa, illat hämärtyvät ja kynttilät syttyvät talossa. Ilma on ulkona raikas ja hivenen kirpsakka. Rakentaminenkin taas jatkuu ajallaan yläkerrassa. Eiköhän sen myötä blogikin päivity useammin.







7. heinäkuuta 2016

Tervetuloa asuntomessujen oheiskohteeseen




Italianpunainen paritupa on valmiina ottamaan messuvieraat vastaan. Oheiskohteessa on mahdollisuus tutustua rakenteilla olevaan perinnetaloon. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi Seinäjoen asuntomessujen oheiskohteeseen Kitinojan perinnekylään! Kohteeseen on vapaa pääsy ja se on avoinna messujen ajan 8.7.-7.8. joka päivä klo 10-18. Osoite on Santerinvainio 3, Kitinoja (navigaattoriin Hirvilammintie). Kohteeseen on kulku omilla ajoneuvoilla.

Talomme läheisyydessä on parkkipaikka sekä kyläseuran Riihikahvila, jossa mahdollisuus tutustua Kitinojan perinnekylään sekä Pohjalaistaloverkoston yrityksiin. Messualueelta löytyy myös Pohjalaistaloverkoston osasto. Pohjalaistaloverkostoon voit tutustua myös osoitteessa: www.pohjalaistaloverkosto.blogspot.fi, www.pohjalaistalo.fi tai www.facebook.com/Pohjalaistaloverkosto.








6. heinäkuuta 2016

Lehtijuttu



Tänään kapsahti postilaatikkoon uusi Antiikki & Design -lehti. Tällä kertaa saimme lukea lehdestä juttua omasta kodistamme. :)








5. heinäkuuta 2016

Lapuan Kankurit ja Kulttuurikeskus Vanha Paukku



Asuntomessujen ajan kodissamme on mahdollista nähdä  Lapuan Kankureiden pellava - ja villatuotteita. Aikoinaan villa- ja huopatossutehtaasta liikkeelle lähtenyt maamme itsenäisyyden mittainen yritystarina elää tänä päivänä vahvana luoden kansainvälisesti kiinnostavaa designia. Olen hämmästellyt, miten hienosti ja saumattomasti nämä uudet ja modernitkin tuotteet istuvat kotimme perinteitä kunnioittavaan sisustukseen. Mutta näiden tuotteiden takana onkin vankka käsityöosaaminen, aidot ja luonnolliset materiaalit.









Lapuan Kankureiden tehtaanmyymälä löytyy Lapualta aivan upeasta vanhasta tehdasmiljööstä. Täällä päin liikkuville suosittelen ehdottomasti poikkeamista Kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuun. Itse hämmästyin suuresti, kun ensimmäistä kertaa ajelin käymään vanhan patruunatehtaan viehättävässä miljöössä.. Meillä onkin jo suunniteltu kesäpäivän viettoa Vanhassa Paukussa jokiristeilyineen.



'




-Yhteistyöpostaus-