5. joulukuuta 2017

Tupatunnelmia ja vielä lattian kuurauksesta..



Olen huone kerrallaan tehnyt suursiivousta talossa, pessyt paikkoja kirjaimellisesti lattiasta kattoon. Eilen kävin läpi suuren kaapin, joka oli pullollaan lehtiä ja muuta tavaraa. Hauska sattuma oli, että jäin selaamaan vanhaa Glorian Antiikkilehteä, jossa oli tosi hyvät ohjeet puulattian kuuraukseen! Ohjeet on laatinut pitkän linjan konservaattori Wilma Patomaki.




Näitä ohjeita on tullut vuosien varrella useita vastaan ja hieman niissä on aina ollut eroja. Omiin ohjeisiini verraten Wilma käyttää enemmän pellavaöljysaippuaa kuurausvedessä 3-5dl/10 litraa kylmää vettä. Ajattelisin niin, että määrää voi säädellä lattian likaisuuden mukaan. Itselläni oli muistikuva, ettei lattiaa tarvitse isommin huuhdella ja näin oli Wilmankin ohjeessa, mutta jos lattia on hyvin likainen tulee huuhdella niin kauan, että likaista vettä ei enään lähde lattiasta. Muutoin lattia voi jäädä kellertäväksi. Tämä siis Wilman ohjeista lainaten. Ohjeet löytyy Glorian Antiikin numerosta 5/2013.




Olen täällä fiilistellyt puhdasta tupaa ja vähän pyöritellyt huonekalujen paikkoja. Mikään siivousintoilija en ole, vaan talomme oli todella suursiivouksen tarpeessa. Mukavaahan tuo siivoaminenkin on, kun vauhtiin pääsee ja vielä mukavampaa, kun työ on tehty ja palkaksi saa raikkaan ja puhtaan kodin. Tuntuu, että talo on valmis vastaanottamaan joulun.




Välillä se aurinkokin jaksaa paistaa ihania tunnelmia luoden.







3. joulukuuta 2017

Käsittelemättömän lankkulattian kuuraus



Minulta on kysytty usein ohjeita käsittelemättömän puulattian kuuraukseen ja hoitoon. Eilen sain aikaiseksi tehdä tupaan suursiivouksen, jonka päätteeksi kuurasin myös lattian. Kuvat eivät valitettavasti ole kovin laadukkaita, päivä jo hämärsi, kun pääsin lattiaan käsiksi. Myöskään työvälineet eivät ole aivan sellaiset, joita lattian kuuraukseen kaupataan, mutta tähän asti ollaan menty näillä, mitä kaapista on löytynyt.




Varrellisia kuurausharjoja ja pellavarättejä sekä pellavaöjysaippuaa ja jopa kokonaisia kuuraussettejä ohjeineen myy mm. Antiikkiverstas, Domus Classica, Lundagård, Kymin Palokärki ja varmasti lähes kaikki hyvin varustautuneet perinnerakentamiseen erikoistuneet myymälät.

Pellavaöljysaippuasta sellainen huomio tuoksuallergisille, että ainakin Ottossonin pellavaöljysaippua on hajusteeton.

Mutta mennään tällä kertaa näin amatöörimeiningillä.

Lattian kuuraukseen tarvitset, kaksi vesisankoa, varrellisen kuurausharjan, rättejä ja pellavaöljysaippuaa. Toiseen sankoon laitetaan kylmää puhdasta vettä lattian kastelua ja huuhtelua varten. Toiseen sankoon laitetaan myös kylmää vettä n. 10 litraa, johon sekoitetaan 2-3 desiä pellavaöljysaippuaa. Lisäksi tarvitset varrellisen keskikovan luonnonharjaksisen kuurausharjan. Huuhtelun ja lattian kastelun voit tehdä makusi mukaan rätillä tai mopilla.

1. Kastele ensin lattia kylmällä vedellä. On hyvä pestä pari lankkua kerrallaan, ettei lattia ehdi kuivahtamaan. Olen kastellut lattian yksinkertaisesti mopilla, joka on reilusti märkä.




2. Kuurausharja kastellaan saippuavedessä. Vettä saa olla reilusti lankun pinnalla, ei kuitenkaan niin, että se valuu lankkujen väliin. Muista harjata lattia puun syiden suuntaisesti. Pellavaoljysaippuavesi vaahtoaa kevyesti harjatessa. 

(Kuurausharjani tässä on Sinin luonnonharjaksinen matonpesuharja. :D Ostakaa vain oikea kuurausharja, jos kaapista ei vielä löydy sellaista.)




3. Kuurauksen jälkeen pyyhi lattia puhtaalla kylmällä vedellä. Tämä poistaa myös enimmät vedet lattialta. Tässä voit käyttää rättiä, itse olen pyyhkinyt mopilla.




Mihinkään massiivisiin huuhteluihin ei tarvitse ryhtyä, tarkoitus on että pellavaöljysaippuan rasva jää lankun pintaan ja muodostaa likaa hylkivän ja kulutusta kestävän pinnan. Mutta mikäli lattia on hyvin likainen, huuhdellaan niin kauan, että likaista vettä ei enään lähde lattiasta.

Pyyhin lattian myös viikoittain kylmällä vedellä, jossa pellavaöljysaippuaa on n 0.5 dl / 10 litraa vettä. Jokainen pesukerta jättää saippuaa hieman lattiaan ja parantaa lattian pintaa.

Kuurauksen jälkeen lattia vaalenee ja saa kauniin silkinhimmeän hohdon. Lattiat on hyvä kuurata 1-2 kertaa vuodessa.




Kuurilattia on edullinen ja ekologinen. Sen pinta on luonnollinen ja kaunis sekä lämmin jalan alle. Uusi kuurilattia paranee vain ajan saatossa ja uusien kuurauskertojen myötä. Uusi kuurilattia vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Huomasin, että uudet kuusilankut olivat alkuun kauniin vaaleita, mutta sen jälkeen hieman kellastuivat, jolloin teki mieli maalata ne. Nyt lankkut ovat alkaneet saamaan sellaisen sävyn, jonka mielessäni näin, kun ajattelin kauniita vanhoja käsittelemättömiä lankkulattioita Olen iloinen, ettemme ryhtyneet hätiköiden maalaamaan kaikkia lattioita. Kuurilattia on myös mahdollista maalata tai käsitellä muutoin myöhemmin.




Tänä sunnuntaiaamuna täällä on saatu nauttia puhtoisesta tuvasta. Pyyhin myös katot ja seinät ja totesin, että tämän perinnetalon puhdistus ei ole mitenkään erityisen hankalaa. Meillä poltetaan näin talviaikaan avotakassa melko tiuhaan tulta, joten luulen, että sen myötä tupaan leijailee hivenen hienoa nokea. Sen huomaa pesuvedessä ja olen iloinen, että mattapellavaöljymaalilla maalatut seinät kestää pyyhkimistä kostealla rätillä ja miedolla pesuainevedellä.


.



1. joulukuuta 2017

Joulua kohti



Joka vuosi joulu tulee nopeammin, sitä ei ehdi enään odottamaan. Onneksi tässä talossa joulua ei tarvitse erityisesti laittaa. Joulun tunnelma, mitä se sitten onkaan, hiipii taloon itsekseen. Kun päivät vain lyhenevät, syttyvät kynttilät talossa ja luovat hämyisän ja rauhallisen tunnelman, jota kutsuisin jouluksi. Mitään hilpettä ei tarvitse ripustella tähän taloon, joka itsessään huokuu tunnelmaa ja rauhaa. Ja ihan joulun alla tunnelmaan sekoittuu kuusen, kuuratun lattian ja jouluruokien tuksut. Joulu on siinä.

Nämä säkkipimeät aamut eivät ole aina helppoja lapsille. Syömme nykyään aamupalankin kynttilänvalossa, sillä herääminen on näin lempeämpää. Olen varmaan kynttilöiden suurkuluttaja, mutta niiden voimalla selätän kaamosväsymyksen ja oikeastaan vain nautiskelen hämyisistä ja levollisista illoista. Lapset nukahtavat aikaisin ja itselle jää enemmän aikaa leppoisaan oloiluun.





Eilen kävin pitkästä aikaa kirpparilla. Löysin kynttilänjalan ja suuren korin. Joka joulu olen vähän tuskaillut, mihin laittaa joululahjat nätisti. Tämä liki metrinen kori sopii siihen tarkoitukseen täydellisesti. Olen myös tehnyt hiljattain muutaman pienen sisustushankinnan; pellavaisia pöytäliinoja keittiöön ja kokeeksi otin myös vähän viileämmän harmaan pellavatyynyliinan tupaan. Ihastuin tuohon sävyyn välittömästi ja taidan hankkia muutaman tyynynpäällisen lisää.




Vielä muutama tiivis työviikko ennen joululomaa ja luulen, että itse joulussa ollaankin taas yllättäin. Lattioiden kuuraus on pian käsillä, siitä postausta tiedossa ennen joulua..

Lempeää joulun odotusta kaikille!

-Elina-



29. lokakuuta 2017

Syksyn kuulumisia



Tämä syksy on kiitänyt hirmuisella tahdilla eteenpäin. Vanhat rakennukset täyttävät elämääni, mutta vahän toisessa muodossa, kuin rakennusvuosina. Oma projekti on ollut monta kuukautta aikalailla seisahduksissa, mutta olen saanut olla monen muun vanhan talon kunnostusprojektin lähtölaskennassa mukana. On ollut ilo huomata, miten suurella sydämmellä vanhoja rakennuksia pelastetaan. Minulla on tuntuma, että suunta on vahvasti sellainen, että vanha rakennus halutaan oppia tuntemaan ja korjaamaan hellävaraisesti ja kunnioittaen. Postauksen kuvissa on pieniä pilkahduksia asiakaskohteista, joissa olemme olemme olleet tavalla tai toisella mukana.




Blogi on ollut vähän hiljainen. Päivät menevät nopeasti töiden parissa ja illat perheen kanssa. Toivottavasti taas jossakin vaiheessa on aikaa sabluunamaalauksille ja muulle mukavalle omassa kodissa. Blogienkin lukeminen on jäänyt vähemmälle, mutta mukava silti huomata, että täällä on vierailtu hiljaisuudesta huolimatta.




Instagram on tuntunut tähän tilanteeseen paremmin sopivammalta tavalta, nopeuden ja helppouden vuoksi, päivittää kuulumisia. Italianpunaisen parituvan elämänmenoa voi seurata instagramissa täältä.





Avasin myös hiljattain yrityksellemme instagram-tilin, johon pyrin laittamaan kuvamateriaalia aika ajoin työkohteista ja facebookissa myös kerron hieman tarkemmin kohteista. Rakennussuunnittelu Widgrenin Instagram-tilin löydät tästä. Ja facebook-sivuille pääsee tästä. Kotisivuillemme on myös avautunut töitämme linkki.





Yksi asia, jonka tarkistan aina ensimmäisten joukossa vanhoissa taloissa, on tulisijat. Jostakin syystä juuri vanhat uunit vetoavat minuun voimakkaasti. Asiakaskohteissa on tullut vastaan monen moisia ihania uuneja.








Työni on pitkälti suunnittelua tietokoneella, mutta käynnit kohteissa tuovat siihen sopivasti vaihtelua ja mukavia kohtaamisia sekä mielenkiintoisia keskusteluja rakentajien kanssa. Välillä ryömitään alapohjissa ja toisinaan mietitään pikkutarkasti talon julkisivuvärityksiä.







Parhaillaan minulla on työnalla myös mielenkiintoinen uudiskohde, josta olen suunnitellut kertovani myöhemmin vähän lisää täällä blogissa.




Jollakin tavalla tuntuu, että tämä asuminen vanhassa talossa yhdistettynä työhöni, on hyvin kokonaisvaltainen elämäntapa. Se tuntuu juurikin oikealta, hyvältä ja innostavalta!




23. lokakuuta 2017

Pohjalaistalon sadat vuodet -seminaari Seinäjoella



Tulipa mieleeni vinkata täälläkin, jos joku vielä innostuisi viime metreillä.. Nimittäin Seinäjoella järjestetään marraskuussa mielenkiintoinen kaksipäiväinen seminaari perinnerakentamisesta ja rakennuskulttuurista kiinnostuneille! Ilmoittautumisaikaa vielä hetki jäljellä. Ohjelmaan voi tutustua täällä.


Kuva Nurmon museosta, pienoismalli pohjalaistalon pihapiiristä.




4. lokakuuta 2017

Ennen on kehdattu..



..ei voi muuta ajatella, kun poistaa tylsiä tasaisia maalikerroksia 1800-luvulta peräisin olevasta sängystä ja alta paljastuu tällainen revontulinäytös. ;)




Nyt on vain hirmuinen pähkäily päällä, että miten nämä revontulet saataisiin säilytettyä ja paikoin ehostettua niin ettei ylikorjaa. Kirurgin veitselle on vielä töitä, että saa rapsittua loputkin maalit pienistä koloista.









20. syyskuuta 2017

Syksy



Eilen oli kyllä niin kylmä pohjoistuuli, kurjetkin tekivät lähtöä. Syksy tuntui vahvasti. Laitoimme toisen kerran tälle syksyä oikein leivinuuniin tulet. Töiden jälkeen piti pitkä tovi vain fiilistellä tuvassa tulen ritinää kuunnellen ja kynttilöitä poltellen. Käännän tämän syksyn kylmyyden ja ankeuden aina positiiviseksi niin, että annan itselleni luvan kyhjöttää oman kodin lämmössä ja tunnelmoida antaumuksella kynttilöiden valossa. Meillä on aina poltettu kynttilöitä paljon, joten lapset on niihin vauvasta lähtien tottuneet ja antavat niiden olla rauhassa. En ole koskaan joutunut vahtimaan kynttilöitä sen enempää. Tietenkin olemme aina itse siinä tilassa, missä kynttilät palavat.

Tähän nurkkaan tulee korkoossänky, kunhan se saadaan kunnostettua. Eilen saatiin vähän jo toista sängynpäätyä puhdistettua ja päädyssäkin oli ootraukset! Ilmeisesti sängyn päädyssä ei ole ollut lautaskaappia, joka usein sitä vasten on laitettu, koska päätykin on koristeltu. Odotan kyllä mielenkiinnolla, millainen kokonaisuus sängystä vielä tulee, kun maalit saadaan poistettua.








Tunnelmallista syksyä jokaiseen tupaan!

-Elina-