Täydennystä lastenhuoneisiin

Esikoistytär ja vanhin pojista muutti kesän alussa vähän keskeneräisiin huoneisiin yläkertaan. Nyt on onneksi saatu viimeisetkin patterit ja pistorasiat paikoilleen. Toisessa huoneessa on kyllä edelleen vähän maalattavaa seinän alaosassa, mutta muuten on valmista.

Valokatkasijoiksi laitettiin musta Renova, joka sopii hyvin yhteen tapettien kanssa. Valaisimien kanssa on jatkettu Ikea-linjaa. Mustakantaiset lamput tuntuvat sopivan ihan hyvin huoneisiin, joissa on muutenkin mustia yksityiskohtia. Vielä pitäisi löytää mattoja ja koulupöytiä. Pitkään etsiskelin vanhoja kaappeja lastenhuoneisiin, mutta sopivan kokoisia ja kuntoisia ei tuntunut löytyvän ja lopulta sekä lapset että äiti kyllästyi lattialla lojuviin lelukoreihin. Lelukaapeiksi ostettiin lopulta uudet kaapit.

Unisiepparit tuntuvat nyt tärkeiltä tytölle, niitä on ripustettu pienempään ikkunaan. :)

Tämä kaappi kätkee sisäänsä barbie -talon.

Tässä huoneessa pitäisi seinien alaosa vielä kertaalleen maalata.

Jo helpotti alakerrassa, kun miljoona pikkulegoa muutti yläkertaan.

Vähän mattoja, verhoja ja huonekaluja vielä lastenhuoneisiin, niin eiköhän näistä ihan mukavan kotoisat pesät rakennu lapsille.

Valoa yläkerrassa!

Täällä on pimeä ja harmaa päivä, mutta yläkerrassa tuntuu olevan raikkaampaa ja valoisampaa kuin koskaan aiemmin. Katot on nyt saatu maalattua ja kummasti valostui koko yläkerta. Kattoihin käytimme Suomen luonnonmaalien ekologista ja hengittävää Auro -maalia. Meillä on myös alakerran katot maalattu kyseisellä maalilla. Seiniin käytämme mattapellavaöljymaalia ja lattioihin tavallista pellavaöljymaalia.

Kylläpä raikastuu, kun mäntylauta alkaa peittyä maalin alle!

Nyt on niin herkulliset hetket yläkerrassa, kun tästä eteenpäin tulee vain valmista pintaa.

Olen niin tyytyväinen näihin yksinkertaisiin listoihin, jotka mies teki itse. Profiili tulee myös kauniimmin esille maalattuna.

Lattialankut on myös paukuteltu kiinni konetaotuilla nauloilla. Tykkään tuosta naulankannan muodosta, joka antaa kivasti ilmettä uusiin lankkulattioihin ja lautakattoihin. Pienen pieni, mutta tärkeä yksityiskohta.

 Seuraavaksi seinien kimppuun!

Itsenäisyyspäivän aamuna

Täällä herättiin itsenäisyyspäivän aamuun varsin iloisella mielellä. Miehellä oli pari vapaapäivää, jotka hän käytti ahkerasti yläkerran rakentamiseen. Eilen illalla viimeisenä hommana hän avasi porrasaukon yläkertaan. Yläkerrassa on siis ollut lämmöt päällä nyt pari päivää lämpöpuhaltimella. Patterit on vielä asentamatta. Mutta ihan mahtava fiilis, kun ollaan päästy tähän pisteeseen yläkerran kanssa!

Käydäänpä pieni kierros yläkerrassa. Ensimmäisessä kuvassa näkyy portaikkoa. Portaikko kapenee kolmen viimeisen askelman kohdalla hirsien päiden vuoksi. Emme halunneet nipistää yhtään enempää pienen huoneen leveydestä. Oikealla ylhäällä siis kuistin päälle tuleva pieni huone, jonka portaikkoa vasten tuleva seinä on vielä tekemättä. Pientä viimeistelyhommaa on myös tässä portaikossa vielä.

Nyt ollaan aulassa. Hirsiseinät vielä toistaiseksi kylmiksi jääviä ullakkohuoneita vasten täytyi tilkitä huolellisesti pellavalla. Lattialankut on nyt asennettu kunnolla paikoilleen joka huoneessa.

Poikien huoneessa seuraavaksi pitäisi levyttää ja lumppupaperoida seinät. 

Nämä pienet huoneet yläkerrassa ovat minusta mittasuhteiltaan tosi sopusuhtaisia ja suloisen kodikkaita vinoine kattoineen.

Poikien huonetta vastapääten on vanhimman tytön pieni huone ja porrasaukko.

Tässä huoneessa portaikkoa vasten tuleva seinä täytyy vielä levyttää ja näillä näkymin se myös tapetoidaan..

Portaikkoon tulee mielenkiintoisia korkeita seinätiloja. Tästä tulee minun galleriani. Näille seinille aijon ripustaa vaihtuvia taidenäyttelyitä.

Portaikko on ison ikkunan ansiosta ihanan valoisa. Ikkunassa on sisäpokissa turvalasi.

Eilen illalla mies lähti uurastuksen päätteeksi kaverin luo saunomaan. Lapset jo nukkuivat ja minä surffasin netin syövereissä monta tuntia etsien tapettimalleja tytön huoneeseen. Voi kun tuntui, että ihania tapetteja on aivan liikaa!! En itse tunne kovin romanttista sisustusta oikein omakseni, mutta tytön huoneessa minusta voisi olla pieni ripaus romanttista kesäkamarifiilistä. Yhden herkän ja kauniin sinisävyisen brittitapetin löysin Sandersonin tapettimalleista. Esitellään tämä sinivalkoinen kauneus näin itsenäisyyspäivän kunniaksi. Tapetti vain on aika suolaisen hintainen, mutta ehkä yhden seinällisen voisi raskia..

kuva kotitapetti

Täällä jäädäänkin nyt odottelemaan mukavaa illanviettoa pikkujoulujen merkeissä.

Hyvää itsenäisyyspäivää vielä kaikille!

-Elina-

Sähkömiestä odotellessa

Todettiin, ettei yläkerrassa kannata aloittaa mitään hommaa, ennen kuin sähkömies ehtii tekemään välttämättömiä sähkötöitä alta pois. Niin mukavaa kuin onkin, että mies on tässä lastenhoidossa illat mukana, niin vähän malttamattomana taas odotan, että pääsisimme pian jatkamaan lastenhuoneiden rakentamista. Tässä odotellessa laitan kuvapläjäyksen yläkerrasta.

Poikien huoneen kattoa.

Aulasta poikien huoneeseen. Tilat hahmottuu jo mukavasti, kun väliseiniä on laudoitettu.

Aulasta kuistin päälle tulevaan huoneeseen.

Oikealla porrasaukko.

Isojen päätyhuoneiden oviaukoissa käyn aina huokailemassa, ehkä nämä sitten muutaman vuoden päästä valmistuvat. :)

Esitellään vielä lopuksi toinenkin uusi perheenjäsen. Vanhin lapsi on toivonut kissaa jo monta vuotta ja nyt tuo toive saatiin toteutettua. Tämä kissanpoika matkasin monta sataa kilometriä meille. Oli ainokainen, joka oli jäänyt kissapentueesta vaille kotia.  Oman allergiani vuoksi, kissasta tulee ulkokissa. Rakensimme sille lämmitetyn kopin piharakennukseen. Eilen yritin saada kissasta kuvaa, vaan enpä oikein onnistunut, kun kissa oli niin vauhdissa puista lentelevien lehtien kanssa. Onhan se ihanaa katsoa, kun pihamaalla viilettää leikkisä kissanpoika ja lapset tykkäävät, kun saavat hoivata.

Yläkerran kattoa ja seinäpintojen mietiskelyä

Mies aloitti eilen laudoittamaan yläkerran kattoja. Aikamoisia jiirejä näissä keskiosan huoneissa onkin. Toisaalta hienoa, että monimuotoiset kattorakenteet jää näkyville, mutta on näitä vaan aika työlästä ja hidasta laudoittaa. Mies ei halunnut jiireihin listoja, joten laudoitus tehdään varmasti haastavimmalla tavalla jokainen lauta oikeaan kulmaan viistäen..

Olen välillä miettinyt tapettejakin yläkerran huoneisiin, mutta lumppupaperiin taidetaan kuitenkin päätyä. Sillä vain tulee niin vanhahtava tunnelma, että tämän ikäiseen taloon se tuntuu juuri oikealta tavalta paperoida seinät. Poikien huoneessa seinät paperoidaan kauttaaltaan. Tytön huoneeseen tulee laudoitetut seinät, paitsi yksi seinä paperoidaan. Paperoidulle seinälle haluaisin maalata sablonilla. Taas on tullut larattua ihania kirjoja läpi ja etsiskeltyä ideoita yläkertaan. Alla olevassa kuvassa on ihana tunnelma ja värit! Lumppupaperiseinänkin voisi maalata alaosasta eriväriseksi ja laittaa vain listan ylä- ja alaosan väliin. Tätä voisi harkita poikien huoneessa.

Kuva kirjasta Kartanoista huvimajaan

Kaunis sablonikuvio löytyi kirjasta Kuningattaren kaupungissa. Tätä täytyy harkita tytön huoneeseen.

Kuva kirjasta Kuningattaren kaupungissa

Aulassa jää pari hirsiseinää näkyville, loput laudoitetaan. Kevättalvella ihastuin näihin liimamaalattuihin hirsiseiniin Jyväskylän Toivolan vanhassa pihassa. Onko kenelläkään kokemusta liimamaalilla maalaamisesta? Tuleeko pinnasta peittävä yhdellä maalikerroksella? Miten maali toimii uudessa laudoitetussa seinässä? Olisipa mukava kuulla kokemuksia.

Lukunurkkaus ja tuvan parrujen maalausta

Täällä ollaan vielä kotona pienten toipilaiden kanssa. Ulkona on mitä kamalin harmaa vesikeli, joten päätin ryhtyä heti aamusta siivoamaan taloa sairastuvan jäljiltä kuntoon. Kummasti piristää omaakin mieltä, kun talossa tuoksuu suovalla pesty puhdas puulattia ja tuuletetut raikkaat matot!

Kotona ollessa pyöritän pienempää tavaraa aina toisinaan paikasta toiseen. Keinutuolikin seilaa milloin missäkin. Usein se on uunin vieressä, koska siinä on hyvä paikka nauttia uunin lämmöstä. Välillä taas keikautan tuolin lempinurkkaani pienen kaapin alle. Keinutuolin paikka tuvassa on varmasti usein keskellä lattiaa, mutta meillä se ei ole siihen asettunut ainakaan vielä. Tähänkään keinutuoli tuskin jää lopullisesti, sillä haaveilen saavani hankittua kaapin alle reilunkokoisen rottinkituolin ja hyvän lukulampun, niin että siihen muodostuisi mukava lukunurkkaus.

Viikonloppuna meillä oli aika hiljaista, kun lapset nukkuivat paljon. Päätin maalata tuvan parrut. Puoli vuotta tuijottelimme parruja ja mietimme tummennetaanko vai vaalennetaanko niitä. Lopulta päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon, koska meidän parrut ovat melko massiiviset, eikä huonekorkeus ole mitenkään päätä huimaava. Lopulta tuntui paremmalta vaihtoehdolta keventää katon ilmettä vaaleilla parruilla. Parruissa on vasta ensimmäinen maalikerros, joten puu kuultaa alta eikä sävy näytä vielä aivan oikealta. Olipa mukava taas maalata.  Ehkä maaliskuussa pääsemme aloittamaan myös eteisen ja kuistin maalausta, odotan jo innolla!

Ja taas keittiökaapeista..

Keittiö hahmottuu koko ajan paremmin, eilen kodinkoneita soviteltiin paikoilleen. Onhan tässä kyllä tekemistä, että kaikki saadaan pienimpiä yksityiskohtia myöten valmiiksi ja viimeisteltyä. Ei tarvitse miettiä, mistä puusepän keittiöiden hinta muodostuu.. ei niinkään materiaalista vaan käsityöhön kuluvasta ajasta. Tämän keittiön puuosiin käytettävä materiaali ei myöskään montaa satasta maksanut.

 

Kylpyhuoneen katto on saanut ensimmäisen maalikerroksen. Kylpyhuoneen seiniin emme ole aivan tyytyväisiä ja niihin tulee paikoin muutoksia, joista kerron myöhemmin. Lattia, katto ja etenkin valoa tulviva ikkuna sykähdyttävät aina tässä pienessä tilassa .

Oksalakkausta, maalausta ja lattian valua

Talolla on tehty vähän kaikenlaista nupinaulojen nyppimisestä lattian valuun. Olen päässyt nyt myös aloittamaan oksalakkausta ja kattojen maalausta. Mukavaa, kun voi välillä itsekin vähän osallistua rakentamiseen. Oksalakkaukseen käytämme Antiikkiverstaan shellakkapohjaista oksalakkaa.

Kuistin lattia on valettu ja huomenna valetaan kylpyhuoneen lattia. Kattoihin päädyimme käyttämään hengittävää mattapintaista Auro-maalia, jota hankimme Lundagårdin putiikista. Nyt kuistin ja eteisen katot on pohjamaalattu. Maali vaikuttaa hyvältä ja pinta on "liitumaisen" näköinen. Maalilla on myös helppo maalata, kun maalin koostumus on aavistuksen hyytelömäinen.

Pohjamaalattua kattoa.

Me rakentajina

Blogini ei enään päivity aivan reaaliajassa, kuten ennen.. On niin paljon muuta tohinaa, etten pysy enään rakentamisen perässä. :) Talolla on kyllä värkätty monenlaista ikkunan vesipelleistä ulkorakennuksen vedeneristyksiin. Näyttäisi siltä, että ensimmäiset laatoitustyöt alkaa olla käsillä! Lattialankkujen saapuminen vähän viivästyy, joten nyt keskitymmekin piharakennuksen saunan tekoon.

Teknisentilan vedeneristys aluilla.

Kohta saadaan aloittaa piharakennuksen lattian laatoitus. Lattiaan pääsevät nämä valkoiset kuusikulmaiset laatat.

Haluaisin, että talossa olisi vähän rosoa ja rakoja lautojen välissä. ;) Jos olisi vanhat katot ja lattiat, rosoa tulisi luonnostaan, mutta uusien materiaalien kanssa vähän pelkään, että tulee liiankin siistiä ja säntillistä jälkeä. Vanhan talon tunnelma, kun minusta syntyy pienestä epätäydellisyydestä ja vinoudesta, lonksuvista laudoista jne. Vanhojen talojen remontoimisessa voi olla sekin vaara, että talo yliremontoidaan ja tunnelma häviää sen myötä.

Mieheni on tarkka ja huolellinen rakentaja, mikä on todella hieno asia, mutta aiheuttaa jopa joskus ristiriitoja välillemme. Minä kun toivoisin, että kaikki ei olisi niin säntillistä. Kattoon piirretty viiva kuvaa hyvin mieheni tarkkaa kädenjälkeä. Minua aivan nauratti, kun tulin talolle ja katsoin kuinkas nuo naulat voi olla noin tasaisina nauhoina katoissa. Olin nähnyt mielessäni sellaisen vähän rennon ja hyppelehtivän nauloituksen, joka syntyy luonnostaan, kun naulat vain isketään vapaalla kädellä kattoon. No, ristiriidat ovat usein sitä, etten muista sanoa ajatuksiani ääneen tai oletan että toinen ajattelee samalla tavalla. Siinäpä on ihmislapsoselle oppimista!:D

Tällainen parivaljakko olemme rakentajina, toinen on huolellinen, jalat maan pinnalla (mieluusti vähän maan pinnan sisässä), käytännön osaaja, joka vie hommaa eteenpäin tasaisesti ja varmasti ja toinen idealisti, taiteilijasielu, asioiden selvittäjä, ideoija ja visuaalisen ilmeen luoja. Tässä rakentamisessa täydennämme kyllä hyvin toisiamme, homma ei levahda suuntaan eikä toiseen liikaa, kun kumpikin pitää omistaan kiinni, mutta joustaa tarvittaessa. Tämä rakentaminen on ehdottomasti yksi hienoimpia asioita, mihin olemme yhdessä ryhtyneet.

Mutta ainakin tämä talo on nyt huolella ja rakkaudella rakennettu. Luotan sataprosenttisesti mieheeni, mihin työhön hän ikinä talolla tarttuukaan. Stressaavaa olisi laukkoa katsomassa työmiesten perään, jos ei luottaisi tekijään täysin. Saamme olla myös kiitollisia, että kaikki ulkopuoliset tekijät, jotka taloprojektiimme on osallistuneet, ovat osoittautuneet todella hyviksi ja alansa osaaviksi tekijöiksi. Olemme usein pohtineet, miten hienosti kaikki ovat hommansa hoitaneet ja myös kunnioittaneet vanhan talomme luonnetta.

Ostoksilla

Pitkän tauon jälkeen tämä viikko on totuteltu miehen työssäkäyntiin ja hitaampaan rakentamisen rytmiin. Viikko lähti omalta osaltani melko väsyttävissä merkeissä liikkeelle, kun pienin valvotti monta yötä puhkeavien hampaiden kanssa.

Vähäunisten öiden jälkeen olinkin pienen tuuletuksen tarpeessa ja siihen osui sopivasti naulatilauksemme saapuminen. Niinpä ajelin yksin Purmoon ostoksille. Matkalla minua vähän huvitti, kun ajattelin, että yleensä ostoksille lähdetään maalta suurempiin kaupunkeihin, mutta minä ajelin pieniä teitä pitkin lähes satakilometriä toiseen pikkuruiseen maalaiskylään noutamaan nauloja ja tekemään muita pieniä rakennustarvikeostoksia.

Alakerran katto on nyt siis saatu nauloja vaille valmiiksi. Seuraavaksi kattolaudat kiinnitetään paremmin näillä konetaotuilla nauloilla.

Sähköjohdot meillä kulkee täysin piilotettuina. Pistorasiat ja kytkimet saadaan suurimmalta osin upotettua rintapaneeliin ja keittiössä kaapistoihin, joten meillä nämä sähköasiat eivät mitenkään erityisesti tule korostumaan. Muutama rasia ja kytkin joudutaan laittamaan pinta-asennettuina suoraan hirsiseinään ja näihin kohtiin, jotka sattuvat myös olemaan melko näkyvillä paikoilla, laitamme vanhantyyliset muoviset pistorasiat ja katkasimet.

Lundagårdin kaupasta tuli myös hankittua pieniä öljymaalipurkkeja kokeeksi. Ajattelinkin hyvissä ajoin perustaa pienen koemaalaamon sisämaalausten varalle. Maitoliitumaalia ajattelin myös kokeilla. Auro-maalia uskalsin ottaa katon maalaukseen heti isomman purkin. Lundagårdin Aja kertoi myös maalanneensa tällä maalilla kattoja. Maalin pitäisi olla himmeän mattamainen, mitä minä katon kanssa tavoittelenkin.

Kattolautojen paikoilleen saaminen toi taloon valoa mukavasti. Taloomme on tulossa värejä, myös tummiakin, mutta katosta tulee kauttaaltaan valkoinen ja lattiasta vaalea kuurilattia. Minusta huoneissa on hyvä olla jotakin yhtenäistä, vaikka värit ja tunnelmat poikkeavat toisistaan. 

Ja ne värit, ne on ihania! Niistä tulen täällä varmasti kirjoittelemaan, kunhan saan koemaalaamoni käyntiin. ;) Vaihtoehtoja vain on liikaa.. helpommalla kait pääsisi, kun valitsisi, vaikka kauttaaltaan vaalean linjan, mutta sitten talomme menettäisi merkittävän osan luonteikkuudestaan. Vaikka itse koen, että värien runsaampi käyttäminen tekee sisustuksen suunnittelemisesta haastavampaa, tämä haaste on minulle silti varsin innostava ja mieluinen. Katsotaan, miten onnistun värisuunnitelmieni kanssa! Tunne on vähän samanlainen kuin suuren puhtaan taulukankaan edessä. :)

Kuistin kattoa. Kuistin ulko-ovien väriksi tulee okrankeltainen.

Katse kattoon!

Siellä sitä nyt on, kattolautaa, tuvassa ja alakerran makuuhuoneessa. Tupa raikastui kummasti vaaleasta katosta. Kyllä tekisi mieli päästä sutimaan maalia pintaan, tykkään maalaustoistä ja odotan niitä innolla! Kiinnitimme laudat ensin viimeistelynaulaimella kevyesti kattoon, jotta varsinaisten konetaottujen naulojen naputteleminen käsin olisi vähän helpompaa.

 

Porstuakamarin katto.