Alakerta valmistuu

Sieltä se kohoaa. Onhan se hassua, että tämä kehikko on ollut kolme vuotta läjässä ja ehtinyt tuona aikana jo kolmannelle omistajalle. Tätä kehikkoa on pystytetty pääsääntöisesti kahden miehen voimin, hirren  korvaukset on tehty pystytyksen lomassa. Kahdeksan työpäivää on mennyt, puolivälissä mennään. Varauduimme kaikenlaisiin vastuksiin ja yllätyksiin, mutta hienostihan tämä on tähän asti mennyt.

Hirsi hirreltä siirettävän talon etu on se, että mahdolliset lahovauriot päästään näkemään kunnolla. Meidänkin kehikossa korvattavaa loytyi yllättävän ylhäältä hirren sisästä, mikä ei näkynyt ulospäin. Mutta esimerkiksi kaikki ikkunoiden aluset olivat hyvässä kunnossa, vaikka usein juuri nämä paikat vaativat korjausta. Hirsien korvaamisessa ei ole mitään ihmeellistä, laho poistetaan ja tilalle laitetaan tervettä puuta. Uskon, että lahoa tulee vastaan jokaisessa siirrettävässä rakennuksessa, eikä sitä kannata säikähtää.

Toivon, että talomme saa nyt tällä paikalla huollettuna jatkaa elämäänsä vielä piiitkään. Onkin aika huikeaa ajatella, kuinka lyhyt tämän talon hiilijalanjälki on. Haluan kannustaa vastaavasta projektista haaveilevia; teette viisaan valinnan, kun pelastette yhdenkään rakennuksen uuteen elämään. Ei ole hullumpaa sijoittaa asuntoon käytettävät varat taloon, jonka elinkaari voi olla huikaisevan pitkä. Tässä projektissa ei ole mitään ihmeellistä, mistä tavallinen kuolevainen ei voisi selviytyä maalaisjärkeä käyttämällä. Olemmekohan nykyään turhan vieraantuneita luonnonmukaisesta elämästä ja rakentamisesta. Kun isovanhempamme vielä rakensivat täyttä päätä terveitä hirsitaloja, meidän sukupolvi tyytyy helposti luontoa kuormittaviin kertakäyttöratkaisuihin. Meille syötetään markkinoinnin kautta tietynlaisia ratkaisuja, jotka tehdään houkuttelevan helpoiksi ja nopeiksi. Valitettavasti laatu kärsii ja talojen elinkaari jää usein varsin lyhyeksi. Harva enään unelmoi vaikkapa 80-luvun lähiöön.

Tämä puutavara on aikoinaan työstetty käsin ja kuljetettu hevosella metsästä. En ole kirjoittanut tänne blogiin sen enempää ekologisuudesta, ajattelen, että se on melkein turhaa. Kaikki ymmärtävät, että talo, joka on ollut ja elänyt tähän päivään saakka 160-170 vuotta ja joka vielä jatkaa elämäänsä kuinka pitkälle lie, on ekologinen. Materiaalit tähän taloon tulee olemaan luonnonmukaisia, pitkäikäisiä ja kierrätettäviä. Lämmitysmuotona meille tulee usiutuva energia, maalämpö.

Rakennustyömaallamme ei näy juurikaan muovijätettä, eikä sitä paljon tulekkaan. Ylijäämä puun voi aina hyödyntää.
 

Eteläpääty, tuvan pää.

Näkymä tuvasta eteisen läpi keittiöön.

Keittiöstä tupaan päin.

Pohjoispääty, kaksi korvattua hirttä.

Takajulkisivu.