Pääsiäistä kohti

Blogi on ollut hiljainen, mutta elämä täällä vilkasta. Valo ja lämpö on kutsunut lenkkipolulle ja pihalle puuhastelemaan. Lapset viihtyvät nyt hyvin ulkona, leikkivät majassa, läträävät veden kanssa, kaivelevat pyöriä talviteloilta.. Kuisti on täynnä kuraisia ulkovaatteita ja hujan hajan jääneitä kumisaappaita. Mutta ei haittaa, sillä tuntuu että elämä on tässä vahvasti läsnä. Olemme usein ihmetelleet miehen kanssa sitä tunnetta, kun tuohon pihaamme johtavalle tielle saapuu, miten kotiin sitä tunteekaan tulevansa. Saamme olla siitä tunteesta kiitollisia ja onnellisia.

Eilen aamupäivällä saimme tänne kahvitteluseuraa. Vieraamme toivat tullessaan maatiaiskanojen ja ankkojen luomumunia. Olen ollut höperön ihastuksissani näihin muniin. Molemmissa munissa oli niin kaunis sävy, että tänä vuonna saimmekin luonnollisen kauniita pääsiäiskoristeita näistä.

Tänään olikin sitten hyvä syy tehdä pannaria kananmunista. Ankkojen munista taas ajattelin leipoa jotakin hyvää pääsiäiseksi. 

Eipä täällä siis mitään ihmeellistä. Tavallinen arkinen puuhastelu tuntuu vain erityisen arvokkaalta ja terapeuttiselta tämän maailman melskeen keskellä. Jospa tässä taas pian palattaisiin myös yläkerran kuulumisiin..

Mukavaa huomista sunnuntaipäivää kaikille!