17. huhtikuuta 2017

Pääsiäistä ja turhin huonekalu?



Täällä on pääsiäisen aika pyhitetty levolle ja kotana oloilulle. Ainoastaan pitkänäperjantaina käytiin kyläilemässä ja lauantaina vähän maalasin yläkerrassa. Hyvää on tehnyt vain olla koko perheellä kotosalla monta päivää. Tuvassa istuskellessa katselen usein meille kertyneitä huonekaluja. Tänään mietin, että mikä huonekalu olisi sellainen josta viimeisenä luopuisin -kaappikello! Se on kaikista turhin kapine, ei näytä aikaa ja on vähän rikkinäinenkin, mutta se on kaikesta huolimatta tuvan katseenvangitsija.




Jotenki se myös kuvastaa tämän asumisen filosofiaa. Ajalla ei ole niin merkitystä, esteettisyys käytännöllisyyttä edellä vähän kaikessa ja niin, pieni keskeneräisyys tietenkin kuuluu asiaan. Mamsellikellossa helmat on nimittäin  päässeet vähän repaleisiksi. Tämän mööpelin kohdalla olemme kyllä päättäneet turvautua huonekalurestauroijan apuun, joten kaappikello saa vielä tovin odottaa ehostusta.








Lauantaina oman ohjelmanumeronsa järjestivät pääsiäisnoidat. Tästäkin talosta liikkeellä oli kokonaista kolme noitaa ja yksi musta kissa. Kolmevuotias tyytyi vielä pitämään noitavahtia ikkunassa ja verotti aina tilaisuuden tullen trulleille varattuja karamelleja suuhunsa.. voi sitä makean määrää, mutta onneksi vain kerran vuodessa!






12 kommenttia:

  1. Niin kaunis on tuo kaappikello, että enpä yhtään ihmettele että haluat siitä pitää kiinni viimeiseen asti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Viherrilli! Tää on melko simppeli malli, mutta ehkä juuri sen vuoksi kaunis. Saimme tämä pitkään asumattomana olleesta vanhasta pohjalaistalosta. Kello oli meille tullessaan hirvittävän ruman näköinen likaisen mintunvihreässä lateksimaalissaan, mutta sen alta kuoriutui kaunotar. :)

      Poista
  2. Se on just niin meillä vanhantalon ihmisillä...vaikka kyllä sit joskus toivois sitä käytännöllisyyttä. ..esim eikä kun avaa jotain piironginlaatikkoa.😂nyt kaappi kello on ehroton!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on just noin, laatikot junnaa ja tuolit huojuu. :D Ja kaappikello on ehdoton, vaikka viisarit ei kulje.

      Poista
  3. Kaappikellosi on todella kaunis, enkä yhtään ihmettele, että et siitä luopuisi! Kaappikellosta olen kauan haaveillut. Sellainen vaan kuuluu vanhaan taloon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mia! Uskon, että jonain päivänä löydät oman kaappikellosi. Kyllä se vain vanhassa talossa kuuluu kunnon kello olla! :) Ollaan haaveiltu että saataisiin joskus myös koneisto kunnostettua tästä. Olisihan se mahtava jos tuo toimisikin vielä, eikä olisi pelkkä koriste.

      Poista
  4. Nykyaikana on tosiaan vaikea kuvitella turhempaa esinettä kuin kaappikello: ajan näkee pienestä rannekellostakin, tai vaikka kännykästä. Mutta kaunis on tuo teidän yksilönne, mukavahan sellainen on olemassa jos vaan kotiin mahtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta! :) Meillä on onneksi sen verran tilaa tuossa tuvassa, että yksi kaappikello mahtuu joukkoon oikein hyvin.

      Poista
  5. Anonyymi18.4.17

    Kun kellon haluaa kuntoon, niin suosittelen laihialaista Matti Viroa kellohommaan. Erittäin hyvää jälkeä tekee kellovanhuksille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos paljon vinkistä! Olemme sitä pohtineetkin, että mistähän vielä löytäisi kellolle korjaajan.

      Poista
  6. Hei! Kellon lisäksi kuvissa vilahtaa muutakin ihanaa, nimittäin matto. Mistä olet sen hankkinut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos! Matto on Ikeasta. :)

      Poista