19. kesäkuuta 2014

Kuulumisia kuminapellosta

Pieni päivitys talolta ja pikkutuvalta..Talolla tehdään nyt ulkovuorilaudoitusta. Käytämme kolmea erilevyistä lautaa, jotta ulkovuoresta tulee eloisa. Myös pystyrimoihin tulee leveysvaihtelua. Pieni luottosahamme on pystynyt tähän mennessä toimittamaan meille kaikkea toivomaamme puutavaraa ja sopivan mittaisena. Se on huippu juttu, kun tähän taloon ei oikein tunnu mikään standardi tavara sopivan. Ulkovuorilaudat on 30mm vahvuisia ja 150-200mm leveitä.

Olen huomannut, että mies kiinnittää paljon huomiota talon ulkopuolisiin yksityiskohtiin ja muistaa aina tilaisuuden tullen tutkia myös muista pohjalaistaloista, miten jokin yksityiskohta on toteutettu. Hän on myös miettinyt ja suunnitellut minkälaiset ulkovuorilaudat, räystäät, perustuskivet ja piippu taloon tulee. Nyt kun lopputulos alkaa näkyä, olen kyllä tyytyväinen, että hän on jaksanut muun muassa metsästää vanhoja perustuskiviä ja soitella oikeanlaisten lautojen perään.

Vasta juttelimmekin siitä, miltä rakentaminen on tuntunut. Olemme kait haudutelleet vanhan talon kunnostamista tai rakentamista niin kauan, että nyt kun olemme päässeet rakentamaan, se on tuntunut yllättävän helpolta ja tosi mukavalta. Olemme niin samoilla linjoilla tämän talon kanssa ja on mukava huomata, että tästä on tullut yhteinen juttumme ja mielenkiinnon kohteemme.


Kuisti on myös levytetty.
 

Tippalista.
Pari kuvaa myös pikkutuvalta. Hirsihirreltä päädyimme siirtämään. Pian saadaan numeroida hirret.


Lattialankut pitää vielä irrotella.

Kuminapelto on vallannut pihamaamme.

Meiltä usein kysytään, milloin aiomme saada talon muuttokuntoon. Olemme lähteneet tähän projektiin sillä mielellä, että talo valmistuu ajallansa ja nautitaan tästä rakentamisesta, joka on myös ainutlaatuista aikaa elämässä. Mukavaa olisi, jos saisimme talon ennen syyskylmiä lämpöeristettyä ja ulkoapäin kutakuinkin valmiiksi. Talvella voisi sitten rauhassa tehdä sisäpuolen töitä lämpöisessä talossa.

Nyt tuntuu, että mieli alkaa jo olla juhannuksen vietossa. Lomailua on muutenkin tiedossa ja hyvä näin, pieni tauko rakentamisesta on paikallaan. Huomasin, että ajatuskin takkusi tätä postausta tehdessä, ehkä on aika pitää taukoa myös blogin pidossa, nauttia hetki kesästä ja kerätä voimia tulevaan muuttoon. :)

 Leppoisaa juhannusta kaikille, nautitaan kesästä!



15 kommenttia:

  1. En tiedä ajatuksen takkuamisesta, mutta jotenkin kovin ihana postaus! :) Ihanaa juhannusta teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina, se vaan ajatuksen takkuamisesta, että yleensä teen postaukset nopeaa ja spontaanisti, mutta nyt meinannut tulla valmista sitten millään! :)

      Poista
  2. Hyvää juhannusta teille! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja sitä samaa teille! :)

      Poista
  3. Tuo on ihan loistava asenne, että haluatte ja osaatte nauttia itse rakennusvaiheesta. Ilman sitä, voisi olla aika raskas projekti.

    Itse joskus huvittuneena mietin, että mitä ihmettä sitten, jos jonain päivänä kaikki on valmista. Menetänkö mielenkiinnon torppaani ja projektiini ja onko enää mitään motivaatiota sitten. Eli kyllä tekemisvaihe on todella antoisaa ja palkitsevaa. Sitä pitää osata pysähtyä fiilistelemään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, jos alkaisi työtunteja laskemaan ja aikatauluja asettamaan koko juju menisi tästä projektista. Nautitaan aina siitä, kun talo hivenen enemmän näyttää talolta jokaisen työvaiheen jälkeen.

      Fiilistely on kyllä välillä tärkeetä. Uskoisin, että talo, piha ja muut rakennukset muuttuvat tärkeiksi, kun niitä omin pikkukätösin hiljalleen työstää. Ja kun kaikki joskus on valmista, niin sitten toisesta päästä saa alottaa jo huoltomaalaukset.. kyllä tämä on elämäntapa, tekeminen tuskin täysin loppuu koskaan. :)

      Poista
  4. Nauttikaapa juhannuksesta, vaikka säät ovatkin koleat! Teillä on viisas asenne projektissanne, auttaa varmasti jaksamaan pitkän rupeaman, mikä on edessä. Itsellä on tapana ahnehtia liikaa ja sitten väsähtää, nyt tosin olen opetellut hiljakseen tekemistä ja aikatauluttomuutta... Välillä täytyy vähän lomaillakain ja nauttia jo tehdystä; malttaa edetä omien voimavarojen mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on kyllä niin tärkeää; edetä omien voimien mukaan ja nauttia välillä tehdystäkin! Meillä on takana jo yhden talon rakentaminen, siitä rakennusajasta on saanut oppia paljon. Tämä on kyllä niin erityyppinenkin projekti, ettei tähän liika kiirehtiminen sovikkaan. Muuttopäivä on yksi iso etappi, mutta tekeminen jatkuu sen jälkeen vielä pitkään. :)

      Poista
  5. Ihana asenne, voi kun itsekin osaisin nauttia tästä ajasta kunnolla! Itse olen vähän liian kärsimätön ja minulle tämä rakennusaika on ollut jotenkin tosi raskasta. Odotan vain niin kovasti sitä, kun saadaan alakerta valmiiksi ja päästään muuttamaan. Toki sitten yläkerran ja ulkorakennusten rakentaminen jatkuu, mutta on niin kiva, kun sitten mies tulee töistä kotiin rakentamaan eikä tarvitset enää lähteä kotoa tontille. Minun ja lastenkin on sitten helpompi olla mukana hommissa. Mutta kyllä tästäkin ajasta selvitään päivä kerrallaan ja arjen pienistä iloista nauttien! :)
    Niin ja teillä näyttää jo upealta ja nuo kuminapellot ovat tosi kauniita! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria, ymmärrän kyllä sua täysin! Teillä on hyvin samantyyppinen tilanne kuin meilläkin ensimmäistä taloa rakentaessa. Meillä oli yksi- ja kolmivuotiaat lapset, asuttiin kerrostalokolmiossa kaupungissa. Toinen lapsista valvotti öisin. Vilkkaan yksivuotiaan kanssa tuntui helpommalta pysyä kotona kuin väkisin yrittää olla mukana raksalla. Päivät lasten kanssa kerrostaloasunnossa oli välillä pitkiä ja väsymys teki sen, että rakentaminen tuntui usein kaikkea muuta kuin mukavalta. Kyllä siinä muuttopäivää odotettiin hartaasti. Ja olihan se sitten mukava, kun muuttamaan päästiin ja saatiin olla koko perheen kanssa, vaikka tekeminen jatkuikin. Niin kuin sanoitkin, päivän kerrallaan ja pienistä asioista iloiten sittä kyllä selviää!

      Meille tämä vanha talo on kummallekin sellanen harrastus ja se on tehnyt rakentamisesta mielenkiintoista. Nyt kesällä olemme myös lasten kanssa olleet melkein päivittäin raksalla. Isommat keksii keskenään jo hyvin leikkejä ja pienin usein nukkuu, joten ehdimme juttelemaan miehen kanssa samalla, kun hän rakentaa. Minusta tuntuu, että 1-2 -vuotias on kaikista haastavin raksa-aikana. Eihän siinä jouda kuin perään vahtimaan.

      Kävelin yhtenä päivänä ojanpohjaa pitkin melko kauas pellolle, teidän talo näytti ikkunarivistöineen niin juhlavalta sieltä käsin. Piti ihan ottaa kuva, kun kuminapeltokin kehysti taloa niin kauniisti. Aivan mahtava palkinto teitä odottaa, kun pääsette muuttamaan!! :)

      Poista
    2. Kiitos Elina <3 Ihana kuulla, että joku ymmärtää! Tuo on niin totta, että nuo 1-vuotiaat ovat kyllä pahimmassa iässä rakentamista ajatellen. Poika leikkii aika kivasti itsekseenkin jo tontilla, ja voi aika hyvin luottaa, ettei tee mitään tyhmyyksiä, mutta tyttö on kyllä aivan täysin vahdittavaa ikää ja sorttia. Toki yritetään ajoittaa tontille meno niin, että tyttö nukahtaa autoon, mutta eipä sekään aina onnistu. Mutta palkintoa odotellessa! :)

      Poista
  6. Oi, ihanan näköistä, . ! Vanha hirsi on vaan niin hienoa. Tsemppiä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Essi, vanhat hirret on kauniita! :)

      Poista
  7. Hyvän sahan löytyminen on iso asia. Ainakin minä olen huomannut, että on suuri ero sahalla tehtyjen lautojen pinnassa ja niissä kaupasta ostetuista. Pinta on elävän ja juuri oikealla tavalla vanhahtavan näköinen. Kyllä teillä tulee upea talo! Tekeminen voi olla kivaa, sen sijaan, että sitä tekee hampaat irvessä;) Asennekysymys;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta, me ei olla oikein mitään löydetty rautakaupasta. Tämä saha pystyy toimittamaan niin lattialankut, kattolaudat, listat kuin ulkovuorilaudatkin halutun pituisina ja vahvuisina. Vanhassa talossa kaikki on niin vahvaa ja leveää, ettei sellaista tavaraa juurikaan tänä päivänä käytetä. Vanhat talot on selvästi tehty kestämään aikaa. :)

      Poista