Meillä on suurikokoinen tumma öljyvärimaalaus, joka on Marianne Niemisen työ. Tässä on pieni pala työstä, koska en ole onnistunut saamaan maalauksesta kuvaa, jossa se pääsisi lainkaan oikeuksiinsa. Olen asettanut maalauksen sängyn viereiselle seinälle, jotta saan katsella sitä vauvan kanssa pötkötellessä. Talvella huutokaupasta huutamani todella vanhat kustavilaistuolit, jotka toimittavat yöpöytien virkaa, keskustelevat sujuvasti abstraktin maalauksen kanssa. Niissä on jotakin samaa, kuultavia maalikerrostumia. Mariannen tauluja tulee meille varmasti lisää. Olen hankkinut kaikilta taiteilijaystäviltäni jonkin työn, grafiikkaa ja akvarelleja, ne odottelevat kehystystä ja pääsyä seinälle tulevassa kodissamme.
Pitkästä aikaa itsellänikin on kaipuu taiteen tekemiseen. Ehkä olen saanut yliannostuksen tietokoneella istumista viimeisten kuukausien aikana. Vieläköhän sitä osaisi. Porstuakamarin kattorosetin aijon ainakin tehdä itse, minulla on ikävä saven ja kipsin tuoksua.. Pitäisiköhän sitä lähteä kaivamaan tontilta savea.
Aurinkoista huhtikuun alkua kaikkille!
Maulla valittu taide tekee viimeisen silauksen! Voin kuvitella, että tuo maalaus sopii ympäristöönsä upeasti. Laitatko jossain vaiheessa lisää kuvia noista kalusteista? Uudet hankintasi kuulostavat kovin mielenkiintoisilta ja pikkutuoli on ehdottomasti persoonallisella tavalla suloinen.
VastaaPoistaTuolit onkin jääneet kuvaamatta, muista isommista huonekaluhankinnoista olenkin jo tainnut laittaa kuvia. Pikkutuoli on kyllä suloinen. :)
PoistaMeillä taitaa olla aika samanlainen antiikkimaku :)
VastaaPoistaKävin syksyllä maalauksen työpajassa, mutta olen niin kriittinen omien töideni suhteen, etten oikein kestä katsella niitä kotonani. Pitäisi olla aikaa maalata enemmän niin ehkä saisin aikaiseksi parempia töitä, joita haluaisin sitten pitää esilläkin.
Olen ajatellut samoin antiikkimaun suhteen :)
PoistaMinä olen myös niin kriittinen omien töiden kanssa, että ne on visusti piilotettu vaatehuoneeseen. Etenkin maalaaminen on haasteellista, yritin ja yritin, kunnes tajusin että paikkani on veistosalissa. Olen opiskellut kuvataidetta, mutta minusta ei koskaan tulisi taiteilijaa, koska en saisi töitäni ikinä vietyä näytille asti :)
Ihana tuo pieni tuli...ja taulu on varmasti kaunis!
VastaaPoistaNe on molemmat aarteitani. :)
PoistaTodella suloinen tuo pieni tuoli! :) En olekaan koskaan nähnyt toista lähellekään samanlaista.
VastaaPoistaNäitä pieniä tuoleja tulee harvoin vastaan ja ne ovat antiikkiliikkeissäkin arvokkaampia kuin isot tuolit. :)
PoistaNätti tuoli. Sun pitäis istuttaa siihen joku pikkuinen, niin näkis kuvissakin mittasuhteet. Voisit laittaa kuvia joskus myös veistoksistasi. Olen nähnyt niitä. Ne ovat taidokasta työtä.
VastaaPoistaMinulla on vielä yksi pienempi tuoli olemassa, mutta se on entisöinnin alla. Eipä nuo lapset paljon tuoleja kaipaile tai niissä istuskele, leikit leviää aina olohuoneen suuren maton päälle, joten tuoli joutaa hyvin äitin "sivupöydäksi" ja välillä se on kyllä myös leikeissä mukana. Tämä on sopiva 4-5 vuotiaille. Kun koulu on ohi, annan itselleni luvan taas alkaa touhuamaan taidejuttujenkin parissa, ehkäpä joskus voisi ottaa jonkun kuvan.. :)
PoistaHeips! Vahingossa tupsahdin sivullesi, kun etsin tietoa vanhoista ikkunoista..jäin jumiin..kahlasin kuviasi..juttujasi.. Oletpa mielenkiintoisen Blogin kasannut!!!
VastaaPoistaHei, kiva kun jätit viestin käynnistäsi ja jäit jumiin tänne. Blogeja on olemassa niin valtavasti, että on mukava kuulla, jos tämäkin on jonkun mielenkiinnon herättänyt. Ilahduttavaa myös, jos joku saa täältä inspiraatiota tai jopa tietoa omiin juttuihinsa. :)
PoistaKaunis tuoli! Niin upeasti patinoitunut :)
PoistaTervetuloa osallistumaan arvontaan.
Kiitos Silja, pitääpä käydä osallistumassa arvontaan. :)
PoistaBlogissani on sinulle haaste! :)
VastaaPoistaKiitos haasteesta Maria :)
Poista