Auringon kiertoa ja vähän keittiöstä

Huomasin, että kameraan on tallentunut taas melkoinen määrä kuvia. Keräsin niistä muutaman kuvan sarjan tännekin. Kuvissa taas näkyy tämä meidän arkinen todellisuutemme leluineen ja lehtipinoineen. :) Mutta se mistä oikeastaan ajattelin kirjoittaa, näkyy näissä kuvissa aika hyvin. Nimittäin auringon kiertokulku.

Aamuaurinkoa tuvassa

Meidän taloa ei juuri varjosta mikään. Vain aivan varhaisin aamuauringon nousu jää metsän taakse. Mutta sen olen kokenut vain hyväksi asiaksi, ettei aurinko herätä kesäisin neljältä yöllä.. Talo kylpee auringossa kuitenkin varhaisesta aamusta iltayöhön. Nautin tästä valon kiertokulusta talossamme tosi paljon, vaikkakin talo myös lämpenee toisinaan turhan tehokkaasti, kun mikään ei päiväaikaan varjosta taloa.

Aamu-aurinko paistaa siis ensimmäisenä makuuhuoneeseemme. Olen huomannut, että se tekee heräämisestä helppoa, unisuus katoaa hetkessä ja olo on virkeä. Muuten makuuhuone pysyy päivän ajan varjossa ja on illalla viileä ja hämärä, mikä antaa levollisen tien uneen.

Tupa, meidän kodin sydän ja oleskeluhuone, on taas valoisa koko päivän. Kolmeen ilmansuuntaan, itään, etelään ja länteen, avautuvat ikkunat pitävät siitä huolen. Yksi parhaimpia hankintoja taloomme ovat olleet nuo pellavarullaverhot. Niillä saa todella hyvin säädeltyä pahinta auringon porotusta ja niiden läpi siivilöityvä valo on lempeän kaunista. Sellaiset pitää hankkia vielä kuistiinkin, joka myös on hyvin valoisa etelään ja länteen avautuvien ikkunoiden ansiosta ja toisinaan myös paahtavan kuumakin.. Kotiin on silti ihanaa tulla, kun tulijaa tervehtii aurinkoinen kuisti!

Keittiö pysyy myös viileänä, kun pahin aamupäivän auringon porotus ei osu suoraan siihen. Mutta koko iltapäivän aina myöhäiseen iltaan saakka sekin kylpee auringossa. Eli juuri ne ajat jolloin koko perhe on koolla ja nautitaan yhteiset ateriat, päivällinen ja iltapala. Ilta-aurinko on myös aivan erityisen ihana keittiössä, sellainen lämmin, mutta rauhallisen lempeä. Ilmansuuntien kannalta tämä talo onkin tuntunut istuvan juuri oikein tälle tontille. Valolla on minusta valtava suuri merkitys viihtyisyyteen ja korostan sitä myös suunnittelutyössäni.

Kesän lähestyessä olen taas alkanut kaipaamaan pitkiä räsymattojamme keittiöön. Räsymatot piti rullata varastoon, kun pienin oli vauvana niin kova pulauttelemaan ja monimetrisiä mattoja ei niin vain pestä..

Keittiötäpä en ole tainnut kovin paljon kuvata. Syynä taitaa olla se, että se on tilana herkin keräämään sotkua. Aina kun on joku välipalan syöjä keittiössä.. Keittiön pöytä on myös sellainen, jonka ääressä tehdään läksyt ja piirretään..