19. lokakuuta 2013

Kivi soikoon!

Jotain tälläkin viikolla on saatu aikaseksi. Valtavia kivenjärkäleitä on lohkottu kahtia, jotta niistä saataisiin mahdollisimman pitkästi perustuskiveä.  Aivan uudet rakennusmenetelmät on saatu kokea ja ottaa käyttöön. Epäilin kovasti pikkuruisten kivikiilojen toimivuutta, mutta niin vain nuo liki parimetriset järkäleet niillä saatiin kahtia.

Ensin porataan reiät.

Kivikiilat paikoilleen ja soittelemaan.


Kyllä se vain halkeaa.
Halki on.


Lähettänyt
Tunnisteet:

4 kommenttia:

  1. Maria19.10.13

    Onpa kyllä järeitä kiviä, mutta hienosti näköjään halkeavat! Nuo kivikiilat ovat kyllä pieniä, mutta pippurisia :)

    VastaaPoista
  2. Elina/Italianpunainen paritupa20.10.13

    On kyllä järeitä kiviä, pisin kivi oli jopa kolme metriä pitkä. Kiitos miehellesi saamistamme kivikiila-vinkeistä ja neuvoista, hyvin meni halki! :)

    VastaaPoista
  3. Kissankerä24.10.13

    Ooh, miten kiinnostava blogi! Teillä on hieno ja kunnioitettava projekti ja nopeasti katsottuna näytti olevan joitain samanlaisia toiveita kuin meilläkin :)

    VastaaPoista
  4. Elina/Italianpunainen paritupa25.10.13

    Hei, Pömpeli! Tervetuloa seuraamaan, olenkin joskus vieraillut blogissasi. Mielenkiintoinen projekti myös teillä alkamassa. :)

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)