Tuvan uudet verhot

Ekaluokkalaisella oli tänään naurussa pitelemistä, kun äiti hakkasi uudet verhot ikkunaan lihanuijalla. Laiskuuttaani, kun en jaksanut lähteä vasaraa etsimään. Pojalla taitaa olla jo paremmin vasaran käyttö hallussa, kuin äidillään, joten homma taisi näyttää muutenkin vähän huvittavalta. :)  Meidän tuvalla onkin nyt kahdet "vaatteet" - räsymatot ja salusiiniverhot museomaisempaan tunnelmaan ja juuttimatot ja rullaverhot vähän raikkaamman ilmeen luomiseen. Tekstiilien vaihtelu virkistää kyllä mukavasti.

Näissä rullaverhoissa on se hyvä puoli, että ylös vedettyinä, ne eivät peitä lainkaan ikkunoista avautuvaa maisemaa. Niillä on myös helppo säädellä häikäisevää auringon valoa. Verhot ovat Ellokselta ja ne ovat samanlaiset pellavaiset Gustav -verhot, kuin aiemmin keittiöön hankkimani. Lähestyvä kastejuhla on kummasti antanut vauhtia myös pinnasohvan istuinpehmusteen tekemiseen. Patjan hankin jo aikoja sitten, mutta verhoilun ompelu ei ole oikein ottanut tuulta purjeisiinsa aiemmin.

Sähköistetty öljylamppu

Mies sähköisti kesällä löytämäni öljylampun. Meillä onkin tuvan valaistus ollut melko onnettomalla tolalla. Tähän saakka on menty pelkän lattiavalaisimen ja takkatulen valossa. :) Tämäkään lamppu ei kovin paljon valaise, mutta antaa kyllä kaunista lämpöisää tunnelmavaloa. Johto täytyy vielä laittaa vähän nätimmin. Nyt kun illat alkavat hämärtyä aina vain varhaisemmin, täytynee ryhtyä tosissaan etsimään lamppuja tupaan.

Tässä äitiyslomalaisena olen paljon kotona ja on aikaa taas katsella ympärilleen. Ehkäpä nyt olisi enemmän aikaa unohduksiin jääneen kuvablogini päivittämiseen.

Sähkömiestä odotellessa

Todettiin, ettei yläkerrassa kannata aloittaa mitään hommaa, ennen kuin sähkömies ehtii tekemään välttämättömiä sähkötöitä alta pois. Niin mukavaa kuin onkin, että mies on tässä lastenhoidossa illat mukana, niin vähän malttamattomana taas odotan, että pääsisimme pian jatkamaan lastenhuoneiden rakentamista. Tässä odotellessa laitan kuvapläjäyksen yläkerrasta.

Poikien huoneen kattoa.

Aulasta poikien huoneeseen. Tilat hahmottuu jo mukavasti, kun väliseiniä on laudoitettu.

Aulasta kuistin päälle tulevaan huoneeseen.

Oikealla porrasaukko.

Isojen päätyhuoneiden oviaukoissa käyn aina huokailemassa, ehkä nämä sitten muutaman vuoden päästä valmistuvat. :)

Esitellään vielä lopuksi toinenkin uusi perheenjäsen. Vanhin lapsi on toivonut kissaa jo monta vuotta ja nyt tuo toive saatiin toteutettua. Tämä kissanpoika matkasin monta sataa kilometriä meille. Oli ainokainen, joka oli jäänyt kissapentueesta vaille kotia.  Oman allergiani vuoksi, kissasta tulee ulkokissa. Rakensimme sille lämmitetyn kopin piharakennukseen. Eilen yritin saada kissasta kuvaa, vaan enpä oikein onnistunut, kun kissa oli niin vauhdissa puista lentelevien lehtien kanssa. Onhan se ihanaa katsoa, kun pihamaalla viilettää leikkisä kissanpoika ja lapset tykkäävät, kun saavat hoivata.

Ihana syksy!

Lämmin kiitos kaikille edellisen postauksen vauvaonnitteluista!

 

Tämä on sitä aikaa vuodesta, josta tykkään ihan hirveästi. Puissa on vielä lehdet ja ruska. Tuntuu, että lenkille ja luontoon on päästävä päivittäin. Onneksi olen ollut hyvässä voinnissa vauvan syntymän jälkeen ja päässyt nauttimaan lenkkipolulle näistä syysilmoista. Mahtavaa on myös tulla kotiin syyskirpeästä ulkoilmasta, kun takassa leiskuaa tuli. Mies on nyt muutamana päivänä laittanut takkaan tulen. Liekit näkyvät ikkunasta ulos heti kotitielle kääntyessä. Joskus mietin, tuleeko tätä takkaa käytettyä, mutta tämähän on aivan mahtava tunnelmanluoja ja siitä saa myös nopeaa lämmön tupaan.

Erityinen syyskuu

Aika on taas rientänyt vauhdilla eteenpäin ja syyskuukin ehtinyt jo yli puolenvälin! Meillä onkin ollut aivan erityinen syyskuu, perheeseemme syntyi alkukuusta pikkuruinen tyttövauva (2597g ja 45,5cm). <3 Kiireisen ja työntäyteisen kevään ja alkukesän jälkeen on taas ihanaa nauttia kotona olosta. Tyttö on ollut kyllä tosi rauhallinen ja tyytyväinen vauva. Kauniita syysilmojakin on riittänyt ja olemme päässet heti vaunuttelemaan ulos.

Poikien vaatteiden jälkeen oli ihmeellistä ostaa pikkuriikkisiä mekkosia. Näitä ei raski edes kaappiin kätkeä. Onneksi on sopiva naulakko makuuhuoneen seinällä. :)

Ennen vauvan syntymää ehdimme yläkerrassa rakentaa väliseiniä. Rakennustyöt on nyt luonnollisesti seisseet muutaman viikon ja tuskin tässä kovin vauhdikkaasti lähtevät etenemäänkään, mutta palataan niihin taas seuraavaksi.

Ihania syyspäiviä kaikille!

- Elina -

Wanhoja aarteita

Meillä on melko vähän mitään tavaraa seinillä, pöydillä, hyllyillä tai kaappien päällä. Tämä onkin aivan tarkoituksenmukaista. Haluamme vaalia vanhan talon askeettista ja levollista tunnelmaa kaikin keinoin.  Joitakin tarkoin harkittuja vanhoja esineitä haluamme kerätä, mutta mitään kiirettä niiden kanssa ei ole. Tänään löysimme kuitenkin jotakin pientä.

Kävimme tytön kanssa myrskypäivän piristykseksi Ylistarossa Maijan Wanhassa Navetassa (https://www.facebook.com/maijanwanhanavetta/). Kaikkea mukavaa sitä tästä läheltäkin aina löytää. Vanhassa navettarakennuksessa oleva antiikkimyymälä oli viehättävä paikka , enkä onnistunut aivan tyhjin käsin navetasta lähtemään. Makuuhuoneen seinälle löytyi vanha peili.

Vanhat keritsimet löydettiin myös ja ne pääsivät uunin viereen seinälle. 

Ja viimeinen löytö, jota en voinut vastustaa oli isompi wanha rouhea savivati. Myönnän, että nämä savivadit ovat heikkouteni vanhojen tavaroiden joukossa, kuten myös messinkiset kynttilänjalat. Hieman lisää romua tuli siis haalittua tänään..

Yläkerran kattoa ja seinäpintojen mietiskelyä

Mies aloitti eilen laudoittamaan yläkerran kattoja. Aikamoisia jiirejä näissä keskiosan huoneissa onkin. Toisaalta hienoa, että monimuotoiset kattorakenteet jää näkyville, mutta on näitä vaan aika työlästä ja hidasta laudoittaa. Mies ei halunnut jiireihin listoja, joten laudoitus tehdään varmasti haastavimmalla tavalla jokainen lauta oikeaan kulmaan viistäen..

Olen välillä miettinyt tapettejakin yläkerran huoneisiin, mutta lumppupaperiin taidetaan kuitenkin päätyä. Sillä vain tulee niin vanhahtava tunnelma, että tämän ikäiseen taloon se tuntuu juuri oikealta tavalta paperoida seinät. Poikien huoneessa seinät paperoidaan kauttaaltaan. Tytön huoneeseen tulee laudoitetut seinät, paitsi yksi seinä paperoidaan. Paperoidulle seinälle haluaisin maalata sablonilla. Taas on tullut larattua ihania kirjoja läpi ja etsiskeltyä ideoita yläkertaan. Alla olevassa kuvassa on ihana tunnelma ja värit! Lumppupaperiseinänkin voisi maalata alaosasta eriväriseksi ja laittaa vain listan ylä- ja alaosan väliin. Tätä voisi harkita poikien huoneessa.

Kuva kirjasta Kartanoista huvimajaan

Kaunis sablonikuvio löytyi kirjasta Kuningattaren kaupungissa. Tätä täytyy harkita tytön huoneeseen.

Kuva kirjasta Kuningattaren kaupungissa

Aulassa jää pari hirsiseinää näkyville, loput laudoitetaan. Kevättalvella ihastuin näihin liimamaalattuihin hirsiseiniin Jyväskylän Toivolan vanhassa pihassa. Onko kenelläkään kokemusta liimamaalilla maalaamisesta? Tuleeko pinnasta peittävä yhdellä maalikerroksella? Miten maali toimii uudessa laudoitetussa seinässä? Olisipa mukava kuulla kokemuksia.