Emännänkaappi

Tänä aamuna ulkona satoi vettä ja ilma oli mitä harmain, mutta näkymä makuuhuoneesta tupaan sai auringon paistamaan mielessäni.  Eilen illan hämärissä meille saapui kaappi. Hyvää kannatti odottaa. Tämä kaappi ei ollut missään myynnissä, vaan se löytyi antiikkikauppiaan omasta keittiöstä, jossa se oli toimittanut kattilakaapin virkaa kahdeksan vuotta. Kaappi tuntuu niin oikealta ja niin täydelliseltä meidän tupaan, että en meinaa käynistyä enään mihinkään, kun minun pitää palata yhä uudelleen tuvan puolelle tuijottelemaan kaappia.

Tuvassa lattiat on myös kuurattu ja räsymatot päässeet lattialle. Tuntuu, kuin tuvasta olisi tullut tupa vasta mattojen ja kaapin myötä.

Löysin hiljattain myös tällaisen öljylampun ja sekin näyttää meillä aina olleelta.

Kaapin myötä saimme kaivattua säilytystilaa tupaan. Kaapin sisällä on hyllyt. Kaappi veti hyvin sisäänsä lasten lelut, kirjat ja sarjakuvat. Myös omat tärkeimmät kirjani ja lehteni, mahtuivat ylähyllyille. Nimesinkin kaapin emännänkaapiksi, kun useinmiten puhutaan isännän- ja renginkaapeista. Kylläpä nyt onkin emännällä kaappia kerrakseen.  ;)

Puusohva valmis

Tähän saakka tupa on ollut lähinnä lastenhuoneena, mutta nyt olemme ryhtyneet sisustamaan sitä olohuoneeksi. Eipä ole juuri tehnyt mieli kuvatakkaan tupaa aiemmin, kun se ollut jatkuvasti lelujen valtaama leikkitanner. Nyt saimme kantaa kunnostamamme puusohvan tupaan. Ehkäpä tässä pian saadaan laajempiakin kuvakulmia otetuksi olohuoneesta.

Sohvassa oli tyypillinen vaaleanvihreä maali, joka oli imeytynyt syvälle kuluneeseen puuhun. Alkuperäinen punaruskea väri oli minusta kaunis, mutta lähti paikoin lähes kokonaan pois maalinpoistossa. Osa jaloista oli uusittu vähän kömpelösti, emme kuitenkaan lähteneet uusimaan niitä nyt, kun sohva tuntui kuitenkin tukevalta. Sekoittelin tämän pellavaöljymaalin mahdollisimman lähelle alkuperäistä väriä. Maalasin kaksi kertaa hyvin ohuelti ja minusta vanha patina jäi paikoin kauniisti kuultamaan alta. Nyt sohvaan pitäisi vielä tehdä pehmuste istuinosaan

Hyvää yötä!

Tämä päivä alkoi omenapuiden istutuksella ja päättyi unohtuneiden verhojen löytöön ja ripustamiseen. Väliin mahtui piharakennuksen maalausta, sabluunamaalauksen viimeistelyä, rymsteerausta, verhotankojen ja pidikkeiden asennusta. Huh hei, ihanan väsyttävä päivä täynnä pieniä ja isoja edistysaskeleita. Ja nyt silmät väsyneinä kaiken kauniin tihrustamisesta.

On aika toivottaa hyvää yötä!

Omenapuut ja marjapensaat

Se joka istuttaa puun,

vaikka tietää,

ettei koskaan näe sen kukkivan,

ei ole hölmö,

ei itsekäs.

Hän saa nautintonsa siitä,

että joku muu tulee

joskus iloitsemaan

ja nauttimaan sen kukinnasta.

Hän elää sananmukaisesti 

kahdessa ajassa:

hänelle ei kesä lopu syksyllä.

- Tommy Tabermann-

Meidän tontti on hyvin paljas peltotontti. Puutarhaa lähdemme rakentamaan täysin puhtaalta pöydältä. Kestää siis kauan aikaa, että tämän talon ympärillä nähdään korkeita puita ja rehevä puutarha. Olemme kuitenkin sen verran nuoria, että jos elämä on meille hyvä, saamme nähdä puutarhan jo aika mukavassa loistossa. Tulevat sukupolvet pääsevät varmasti jo nauttimaan aidon vanhan pihapiirin tunnelmasta puutarhoineen.

Miehellä on tänään kesän ensimmäinen lomapäivä ja ensitöikseen hän päätti istuttaa omenapuut ja marjapensaat. Pikkuapulaisella oli aamulla riemu ylimmillään, kun hän huomasi isin puuhailevan pihamaalla. Siinä ei meinattu edes aamupalaa ehtiä syömään, kun poika kaiveli kaapista kenkiä ja "tööhanskan" käteensä. Marjapensaiden istutukseen hän ehtikin vielä hyvin mukaan.

Kolme viinimarjapensasta asettui piharakennuksen taakse. Ensimmäiset kompostorimullat pääsivät myös käyttöön.

Ja omenapuut istutettiin talon eteläsivulle.

Asuntomessut tuovat nyt sen verran tohinaa tähän kesään, että istutustyöt suurimmalta osin siirtyvät ensikesään. Toiveissa olisi, että tänä kesänä saisimme ainakin puita ja pensaita istutettua. Listalla ovat ensimmäisenä koivut, syreenit, juhannusruusu, pihlaja ja kuusi. Perennapenkit ja kasvimaat jäävät ensi kesään. Puitakin varmasti tulevina kesinä istutetaan lisää. Omenapuiden lisäksi haluaisin istuttaa myös luumu - ja kirsikkapuun. Perennoita on jo moni tarjonnut ja se on ilahduttanut. Tulemme niitä myös varmasti hakemaan. Ajattelimme kuitenkin  suunnitella niille paikat rauhassa ja huolella. Nyt joudumme vielä keskittymään paljolti vain rakennuspuuhiin

Nyt maalataan!

No nyt on päästy maalaamaan piharakennusta Kylläpä maali tekee ihmeitä vanhalle hirsipinnalle. Tuskin tässä malttaa odottaa työn etenemistä! Tuore keittomaali on vielä niin punaista, kuin olla voi.

Mies maalaamassa uskollisen apulaisensa kanssa.

Tästä yhdistelmästä minä niin tykkään -vanha vastamaalattu hirsiseinä ja luonnonkivijalka!

Leikkimökki maalataan samalla uudelleen.

Hiljaa hyvä tulee

Blogi on viettänyt vähän hiljaiseloa. Täällä on ollut niin paljon tekemistä, että tuntuu, ettei enään ehdi raportoimaan kuulumisia. Ennen myrskyn saapumista siivosimme taas pihamaata, kokosimme leikkimökin, jonka rakentelimme jo pari vuotta sitten. Monenlaisia muita pieniä talon ulkopuolisia hommia on saatettu loppuun. Nyt odotellaan, että säiden puolesta pääsisimme maalaamaan piharakennuksen. Maalitkin odottavat valmiina. Piharakennus maalataan myös keittomaalilla. Tällä kertaa ostimme maalin valmiiksi keitettynä.

Olen iltaisin "puhdetöinä" pikkuhiljaa maalannut valkoisia kuvioita kamarin seiniin, nyt alan olla loppusuoralla. Huoneeseen on tullut aivan omanlaisensa tunnelma.. On ihanaa nähdä, kun omat sisustussuunnitelmat, jotka on laadittu jo pari vuotta sitten,  pala kerrallansa valmistuvat ja kokonaisuus näyttää aina valmiimmalta. Näitä sabluunamaalauksia on tulossa lisää tänne alakertaan muun muassa kattolistoihin.

Varastossa etenee myös tuvan sohvaprojekti hitaasti, mutta varmasti.  Maalinpoisto oli tämän huonekalun kohdalla kaamea urakka. No nyt tuntuu, että ollaan jo voiton puolella, kun sohva on saanut pohjavärinsä!

Vanhat räsymatot!

Monen vuoden etsiskelyn jälkeen olin jo menettänyt uskoni siihen, että löytäisimme aidot vanhat räsymatot. Vieläpä sellaiset aivan käyttökuntoiset. Yksittäisiä mattoja on silloin tällöin tullut vastaan, mutta kokonainen sarja pitkiä mattoja, joista riittää suuren tuvan matoiksi, on tuntunut melkein mahdottomalta löytää. Nyt meillä on seitsemän mattoa naapuripitäjästä ja näistä riittää matot myös keittiöön. Matottomuuteen kyllästyneenä ehdin jo hankkimaan muita väliaikaisia mattoja, mutta nytpähän ei matot ainakaan lopu kesken, eikä yläkertaan tarvitse enään hankkia maton mattoa.

Siitä alkaa olla pian kolme vuotta, kun ostimme tämän tontin ja aloimme suunnittelemaan rakentamista. Minkälaiselle matkalle arvaamatta lähdimmekään. Tämä matka on ollut täynnä mielenkiintoisia kohtaamisia, olemme saaneet tutustua moniin aivan ihaniin ihmisiin, jotka ovat osaltaan halunneet olla avuksi puuttuvan palasen löytymisessä kierrätystaloomme. Myös näiden mattojen takana on ihminen, jonka intohimona on perinteiset tekstiilit. Nyt olemme saaneet olla pienellä perehdytysmatkalla perinnetekstiileiden maailmaan. :)

Minulla oli mielessäni kuva melko hillityn värisistä räsymatoista. Mutta kun pohjanmaalla ollaan, täällä on kuulemma tavannut komian tähren olla matoissa vähintäänkin korean väriset raidat. Sain kuin sainkin kuitenkin meille tällaiset melko hillityt matot ja nämä ovatkin kuulemma Lapuan harmaimmat. Tulipa vaatimaton olo, kun oma värimieltymykseni olikin haalistuneiden torpan mattojen puolella!  :D Oli miten oli, ne sointuvat kauniisti sekä keittiöön että tupaan ja näyttävät siltä, kuin olisivat täällä aina olleetkin.

Laitan lisää kuvia matoista sitten kun lattiat saadaan kuurattua ja "uudet" matot vaihdetaan tuvan matoiksi. Tuntuu kuin yksi tärkeä pieni palanen olisi taas loksahtanut paikoilleen.