Nyt se löytyi!

Kustavilainen penkkisohva tupaan! Olen pitkään seuraillut myyntipalstoja siinä toivossa, että vastaan tulisi tämän mallinen kustavilaissohva kaarevilla käsinojilla. Onhan niitä ollut antiikkimyyjillä myynnissä, mutta olen pitänyt puolet ja ylikin kalliimpaa hintaa samalla tavalla päällemaalatusta sohvasta vähän turhan korkeana.

Ja taas rapsutetaan samaa mintunvihreää maalia, joka on kyllä joskus ollut todellinen muotiväri. Meidän kaikista päällemaalatuista huonekaluista on löytynyt kyseinen maalikerros. Tuo väri ei kyllä ole ollenkaan minun värini ja lateksimaalikerrokset saavat meillä muutenkin nopeasti kyytiä. Onneksi tässä on vain yksi päällemaalaus ja alta paljastui meidän tupaan oikeinkin passeli punertava sävy, joka on hyvä pohja sohvan maalaukselle.

Olen ihan tyytyväinen keinutuolin käsittelyyn, joten luultavasti maalaan tämän samalla tavalla ohuesti itse sekoitetulla pellavaöljymaalilla pohjaväriä mukaillen. Tarkoitus on laittaa sohvaan ohut patja kansiosan päälle ja runsaasti muhkeita untuvatyynyjä pehmeyttä ja istuinmukavuutta lisäämään. Haluaisin sohvaan kustavilaishenkisen ruudullisen pellavakankaan istuinosan verhoiluun. Sohvaprojekti siis alkakoon! Laitan lisää kuvia sohvasta, kunhan se saadaan sijoitettua johonkin järkevään paikkaan kuististamme.

Väliovia yläkertaan

Viime viikonloppuna noudimme yläkerran väliovet. Löysimme samanlaiset viisipeiliset ovet kaikkiin oviaukkoihin. Vain yksi ovi on erilainen, mutta sitäkin kauniimpi. Nimittäin kuistin päälle tytölle tulevaan huoneeseen löysimme tämän ihastuttavan ikkunallisen oven. Alaosan peilitys on silti samanlainen, kuin muissakin ovissa. Onhan tässä taas maalin rapsutusta tiedossa, mutta vaiva on minusta sen arvoinen. Vanhat kunnon puuovet ovat vertaansa vailla! :)

Näillä näkymin huomenna puhalletaan villat kattoon.  Kevyiden väliseinien runkoja on myös ryhdytty tekemään. Mahtavaa, että yläkertakin edistyy!

Kuulumisia ja uusia suunnitelmia

Olemme nyt asuneet viisi kuukautta talossamme. Muuton jälkeen päätettiin hetki huilia rakentamisesta. Syksyllä täytyi myös piharakennusta rakentaa talven varalle kuntoon ja talon alapohjassakin oli eristystöitä. Yläkerran rakentaminen käynnistyi melko verkkaisesti, mutta käynnistyi kuitenkin. Loppuvuosi ja alkanut vuosi ovat taas olleet kiireistä aikaa töiden osalta ja se on verottanut paljon voimia rakentamisesta. Itse olen tehnyt syksystä lähtien usein viikonloppuisin töitä, joten tehokkaan lauantaipäivän puuttuminen on myös hidastanut huomattavasti rakentamisen tahtia.

Koska tässä ei lähiaikoina  näytä olevan mitään helpotusta töiden osalta näkyvissä, olemmekin miettineet yläkerran tilojen rakentamisjärjestyksen aivan uudelleen. Päätimme keskittyä rakentamaan talon keskiosan ensin asuttavaan kuntoon, jolloin saamme nopeammin kaksi pientä makuuhuonetta sekä aulatilan lapsille käyttöön. Pojat saavat muuttaa tytölle tarkoitettuun huoneeseen ja tyttö taas saa pienen kuistin päälle tulevan huoneen käyttöönsä.

Tuntui lopulta helpottavalta, kun rakennettavat neliöt 106 asemasta typistyi 28. Omasta puolestani voisimme, vaikka huilia vuoden rakentamisesta, kunhan lapsille saadaan pari huonetta käyttöön. Tupien päälle tulevat suuret huoneet rakennetaan kyllä, mutta sitten kun ehditään keskittymään niihin rauhassa. Kesällä meillä on myös edessä piharakennuksen ulkomaalaus ja saunan rakentaminen valmiiksi. Ja kyllä sitä saunaa onkin jo kaivattu! Varsinkin miehellä olisi kova into päästä saunan rakentamiseen käsiksi. Paljoa sieltä ei enään puutukaan, vain lauteet, kiukaan asentaminen, suihku ja suihkuseinän käsittely. Ongelma vain on, että saunaan on jouduttu varastoimaan yläkertaan menevää tavaraa, jota täytyy säilyttää lämpimässä. Joten hetken saamme vielä vain haaveilla löylyjen heitosta.

Yläkerrassa lautarakenteisen kuistin päälle tuleva huone on lämpöeristetty seinistä ja paperoitu. Myös aulan katto ja takalyhtyyn tulevan huoneen katot on paperoitu. Pian saadaan puhaltaa kattoon villat. Aulan seiniin tulee laudoitus samaan tyyliin vaihtelevan levyisistä laudoista, kuin kustissammekin on. Huoneisiin laitamme puukuitulevyn ja lumppupaperin tai tapetin.

Olen myös suunnitellut, että tekisimme huoneisiin matalat kiinteät kaapistot leluille ja lasten vaatteille. Tässä Gård & Torp -lehdessä oli minusta kivan näköisesti toteutetut kiinteät matalat paneelikaapit. Nyt pitäisi löytää pari väliovea, että osattaisiin tehdä sopivan kokoiset oviaukot huoneisiin. Ei haittaisi, vaikka jossakin ovessa olisi lasit, jolloin valoa pääsee tulvimaan ikkunattomaan aulaan. Myöhemmin valoa tulee aulaan työhuoneen kautta avoimesta ovesta, mutta nyt tästä työhuoneesta tulee väliaikaisesti tytön huone. Työhuoneeseen tuleekin talon kuistin alkuperäinen aika suurikokoinen ikkuna.

Lukunurkkaus ja tuvan parrujen maalausta

Täällä ollaan vielä kotona pienten toipilaiden kanssa. Ulkona on mitä kamalin harmaa vesikeli, joten päätin ryhtyä heti aamusta siivoamaan taloa sairastuvan jäljiltä kuntoon. Kummasti piristää omaakin mieltä, kun talossa tuoksuu suovalla pesty puhdas puulattia ja tuuletetut raikkaat matot!

Kotona ollessa pyöritän pienempää tavaraa aina toisinaan paikasta toiseen. Keinutuolikin seilaa milloin missäkin. Usein se on uunin vieressä, koska siinä on hyvä paikka nauttia uunin lämmöstä. Välillä taas keikautan tuolin lempinurkkaani pienen kaapin alle. Keinutuolin paikka tuvassa on varmasti usein keskellä lattiaa, mutta meillä se ei ole siihen asettunut ainakaan vielä. Tähänkään keinutuoli tuskin jää lopullisesti, sillä haaveilen saavani hankittua kaapin alle reilunkokoisen rottinkituolin ja hyvän lukulampun, niin että siihen muodostuisi mukava lukunurkkaus.

Viikonloppuna meillä oli aika hiljaista, kun lapset nukkuivat paljon. Päätin maalata tuvan parrut. Puoli vuotta tuijottelimme parruja ja mietimme tummennetaanko vai vaalennetaanko niitä. Lopulta päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon, koska meidän parrut ovat melko massiiviset, eikä huonekorkeus ole mitenkään päätä huimaava. Lopulta tuntui paremmalta vaihtoehdolta keventää katon ilmettä vaaleilla parruilla. Parruissa on vasta ensimmäinen maalikerros, joten puu kuultaa alta eikä sävy näytä vielä aivan oikealta. Olipa mukava taas maalata.  Ehkä maaliskuussa pääsemme aloittamaan myös eteisen ja kuistin maalausta, odotan jo innolla!

Hidasta helmikuuta ja suunnitelmia keittiöön

Helmikuu on lähtenyt liikkeelle hitaasti ja väsyneesti. Pian viikon kestänyt sairastelurumba tässä talossa on syönyt voimia niin sairastelevilta että terveenä pysyneiltä (eli minulta). Liekkö syynä rokotus, jonka ensimmäisen kerran syksyllä otin, että olen saanut porskutella terveenä muiden maatessa sängynomana. Jokatapauksessa täällä ei ole jaksettu tehdä mitään ylimääräistä.  On vain katseltu paikkoja ja mietitty, mitä kaikkea pitäisi tehdä ja taas voisi tehdä, vaikka ei olisikaan niin tarpeellista..

Rakennusaikana meillä jäi nimittäin keittiön seinien käsittely mietintään ja päätimme aluksi jättää hirret näkyville ja rauhassa pohtia tehdäänkö niille jotakin, maalattaisiinko ne kenties tai laitettaisiinko seiniin panelointi ja tapetti. Itse olen koko ajan nähnyt seinissä korkean paneloinnin ja kaistaleen tapettia. Gysingessä käydessämme nappasin tällaisesta korkeasta paneloinnista kuvan.

Keittiön ikkunat ovat pohjoiseen ja länteen. Huone ei siis ole auringonpaisteinen aamusta iltaan. Pidän väreistä, mutta myös valosta ja valoisuudesta. Välillä ja etenkin näin pimeään vuodenaikaan hirsiseinät tuntuvat tummina hieman raskailta. Monet pitävät hirsitalossa nimenomaan hirsipinnasta ja sen tuomasta hämyisestä tunnelmasta. Minustakin vanha hirsipinta on kaunista, mutta kyllä vain vanhat paneloinnit ja peperoinnitkin ovat upeita tunnelman luojia. Hirttä arvostan ennen kaikkea rakennusmateriaalina sen ominaisuuksien vuoksi.

Olemme miettineet hirsiseinien maalaamistakin, mutta se tuntuu jotenkin lopulliselta. Mikä siinä onkaan, ettei vanhaa hirsipintaa raskisi maalata, vaikka hirsiseiniä on maalattu kyllä ennenkin ja niille on tehty suoraan myös roiskemaalausta. Helmipaneelia meillä jäi kaapistojen rakentamisesta reilusti yli, joten sen voisi hyötykäyttää keittiön seiniin. Nyt olen etsinyt keittiöön sopivaa tapettia. Tapetti saa olla vaalea valoisuuden maksimoimiseksi, mutta jotakin särmää siinä saisi olla. Keittiön kaappien tyyli tulee 1900-luvun alkupuolelta, joten minusta jokin paperitapetti sopisi niiden kanssa hyvin yhteen. Tämä tapetti on riittävän vaalea, muta tumma kuvio antaa sille särmää. Ainakin näin kuvan perusteella voisin kuvitella sen sopivan keittiön yläkaappien harmaaseen sävyyn ja mustaan uuniin. Paneloinnissa olemme ajatelleet käyttää samaa lämpimän harmaata sävyä, kuin yläkaapeissakin. Miltä kuulostaa?

Kuva Quriosa / Tapetti Duro Gammalsvenska Kjellberska gården

Huonekalujen kunnostusta

Päätin maalata keinutuolin kotona, kun se kokonsa puolesta mahtui kylppäriin kuivumaan. Eilen sain viimeisteltyä pinnat ja nyt vain odotellaan, että maali on riittävästi kuivunut käyttöönottoa varten. Olen yrittänyt kiertää kunnostettavat huonekalut kaukaa lisätyön pelossa, mutta nyt meillä näitä riittää.. Oikeastaan olen vähän innostunutkin hommasta ja kädet syyhyää jo seuraavaan projektiin.

En ole huonekalujen kunnostamista sen enempää harrastanut. Itse kunnostamani huonekalut voi laskea yhden käden sormin. Tähän sekoittelin pellavaöljymaalin itse. Meillä on valikoitunut tuvan kalusteiden pääasiallisiksi väreiksi ruskean ja punaisen sävyiset huonekalut. Keinutuolin päätimme maalata tummanruskeaksi alta paljastunutta väriä mukaillen. 

Keinutuolissa oli hyvin sileäksi kuluneet kauniit käsinojat, jotka halusin jättää ehdottomasti näkyville. Muutenkin halusin hyvin ohuen maalikerroksen, sillä ennenkään bigmenttejä ei ole ollut tuhlailtavaksi asti

Keinutuolia on jo ehditty kaivata takaisin tupaan, siihen on ihana istahtaa nauttimaan uunin ja takan lämmöstä. Laitan keinutuolista vielä lisää kuvia, kunhan se saadaan tuvan puolelle.

Tässä on seuraava kaluste, jonka olen ajatellut kunnostaa, tämäkin on miehen hankkimasta huonekalukuormasta. Nämä huonekalut tuli meille uudisrakennusten tieltä purkuun menevästä pohjalaistalosta. Tällaiset hylätyt huonekalut sopivat meidän kierrätysmateriaaleista rakennettuun taloon jo kohtalonsakin puolesta varsin hyvin. :)  Pöydässä on hyvin kolhiintunut ja kärsinyt ootrattu pinta, mutta puuosat ovat kunnossa.  Pöydän olen ajatellut laittaa alakerran makuuhuoneeseen. Se sopii muotokielensä puolesta hyvin yhteen makuuhuoneen puusohvan kanssa ja on muutenkin juuri sopivan kokoinen ja kapoinen sivupöydäksi.

Takassa palaa valkea jälleen

Rakennusaikana polttelimme välillä kulmatakassa tulta, mutta keväästä syksyyn takka oli käyttämättä. Kun syksyllä laitoimme siihen taas tulet, saimme oikein reilusti savua sisälle. Siitä vähän säikähtäneenä, olemme antaneet takan olla. Myöskin oikeanlaisen polttopuun puuttuminen on hidastanut takan käyttöä. Leivinuuni on ollut sitä vastoin ahkerasti käytössä.

Suurin ongelma on tuntunut kuitenkin olevan hormi, joka ei ehdi vetää muodostuvaa savua. Ennen kulmatakan hormi onkin ollut jopa kahden tiilen suuruinen. Meillä hormi on yhden tiilen kokoinen, mikä on aivan normaali nykyisin käytettävä hormikoko. Onneksemme takasta oli mahdollisuus puhkaista aukko ylimääräiseen puolen tiilen hormiin ja tämä tuntui auttavan. Kun tänään varovasti laitoimme pienet tulet takkaan, ei savua tullut huoneeseen lainkaan. Hyvästä vedosta innostuneena mies laittoi puita lisää liian reilusti, jolloin saimme jälleen testata palovaroittimien toimivuuden.

Nyt on kuitenkin tuntuma, että takan kanssa pärjätään hyvin, kun maltetaan tehdä tulet maltillisesti. Tulipahan tämänkin tulisijan sielunelämä taas tutummaksi. Aivan mahtava tunnelma tällaisesta "avotulesta" kyllä tulee. Ehdin jo harmitella takan käyttämättömyyttä, mutta enään en epäröi, että tämä jäisi vain kynttilöiden polttelupaikaksi.